Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy selvitti MaRan toimeksiannosta kyselytutkimuksella suomalaisten laivamatkailijoiden rahankäyttöä sekä matkustaja-aluksilla että Virossa ja Ruotsissa. Laivamatkoilla kulutukseen sisältyvät risteilyt, reittimatkat ja muihin kohteisiin suuntautuvat matkat. Summa ei sisällä laivalippuja ja varausten yhteydessä maksettuja palveluita laivalla.
Suomalaiset tekivät vuonna 2022 noin 1,1 miljoonaa laivamatkaa Ruotsiin Helsingistä ja Turusta sekä 1,5 miljoonaa laivamatkaa Viroon Helsingistä. Suomalaiset kuluttivat viime vuonna laivamatkoilla yhteensä noin 700 miljoonaan euron edestä. Rahaa käytettiin Viron matkoilla 430 miljoonaa euroa ja Ruotsin matkoilla 270 miljoonaa euroa.
Todellisuudessa määrä on suurempi, sillä kyselyn avulla laskettu keskimääräinen kulutus matkustajaa kohti pohjautuu syksyllä 2022 tehtyihin haastatteluihin. Kesäkuukausien aikoina tehdään pidempiä matkoja, jolloin erityisesti kulutus kohteissa on suurempaa. TAKin arvion mukaan todellinen rahankäyttö voi olla jopa lähemmäs miljardi euroa vuodessa.
Yleisimmät laivamatkoilta Suomeen tuodut tuotteet ovat alkoholi ja makeiset. Ruotsiin suuntautuvilta laivamatkoilta tuotiin Viroa useammin makeisia ja tupakkatuotteita. Sen sijaan lääkkeet päätyivät ostoskoriin useammin Viroon suuntautuvilla matkoilla.
Kohdemaassa laivamatkustajat käyttivät useammin palveluita Virossa kuin Ruotsissa. Tämä johtuu siitä, että Ruotsiin matkustavista suurin osa, 81 prosenttia, oli risteilyllä. Viroon matkusti reittimatkoilla 65 prosenttia. Siten Viron hotelleissa yöpyneiden laivamatkailijoiden osuus oli suuri. Virossa käytettiin paljolti ravintola- ja hotellipalveluja. Vastaajista 64 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Virossa ravintolapalveluja ja 38 prosenttia hotellipalveluja. Myös kylpyläkäynnit sekä kampaamo- ja kauneudenhoitopalveluiden hyödyntäminen oli yleistä.
Alkoholituonnista suuria veromenetyksiä
TAK on vuodesta 2014 lähtien toteuttanut haastattelututkimusta suomalaisten Viron-matkailusta. Tuoreimman raportin mukaan suomalaiset toivat Virosta vuonna 2022 yhteensä 27,3 miljoonaa litraa alkoholijuomia, kun vuonna 2021 määrä oli noin 13 miljoonaa litraa. Kasvu on seurausta koronapandemian väistymisestä seuranneesta matkailijamäärien kasvusta, joskin vielä ollaan pandemiaa edeltävää aikaa jäljessä. Vuonna 2022 tehtiin noin 1,5 miljoonaa matkaa, kun vuonna 2021 matkoja oli vain noin 560 000.
Tuonnin seurauksena Suomen valtion menetykset verotuloina nousivat 125,1 miljoonaan euroon verrattuna siihen, että alkoholi olisi ostettu Suomessa. Ulkomailta tehtyjen alkoholin verkko-ostojen määrä on noussut viime vuosina huomattavasti. Verkko-ostoista aiheutuvat veromenetykset olivat vuonna 2022 noin 115 miljoonaa euroa.
Suurtuojien eli vähintään 100 litraa tuovien osuus oli 6 prosenttia matkustajista, mutta he toivat kaikesta alkoholista lähes puolet, 48 prosenttia. Suurtuojien osuus on noussut selvästi, sillä ennen koronapandemiaa vuonna 2019 heidän osuutensa oli noin 40 prosenttia kaikesta Viron-matkoilta tuodusta alkoholista.
Yleinen hintataso on noussut Virossakin reippaasti, mutta silti hinta vaikuttaa isoon osaan sinne suuntautuvista matkustuspäätöksistä. 37 prosenttia suomalaisista Viroon matkustaneista ilmoitti tuotteiden halvempien hintojen olevan joko ainoa syy matkustamiseen tai vaikuttavan merkittävästi matkustuspäätökseen. Alkoholi on yleisin Virosta haettu tuote.
Veronkorotukset pahentaisivat vääristymää
Uudella hallituksella on edessään talouden tasapainottamistalkoot. Laivamatkat ja -risteilyt ovat edullisia matkustaja-alustukien ja laajan verovapauden ansiosta. Kotimaassa toimivien yritysten tulisi voida kilpailla reilun pelin hengessä laivamatkailun kanssa.
Alkoholi- tai arvonlisäverotuksen kiristäminen Suomessa johtaisi yritysten kannattavuuden heikkenemiseen ja kilpailun vääristymiseen entisestään.
On selvää, että esimerkiksi Suomen alkoholijuomaverotuksessa ei ole enää kiristämisen varaa. Suomi verottaa jo tällä hetkellä EU:n ankarimmalla kädellä olutta ja väkeviä alkoholijuomia sekä toiseksi ankarimmalla kädellä viinejä.
