Isojen kokousten areena

Hotelli IsoValkeinen on Kuopion suurimpia kokoushotelleja. Suurimmassa salissa voidaan järjestää jopa 420 hengen kokouksia. Kaikkiaan kokoustiloja on 12.

– Isojen organisaatioiden vuosi- ja yhtiökokouksia on erittäin vaikea järjestää Teamsin välityksellä, mutta täällä ne onnistuvat mainiosti. Lisäksi etäkokouksista puuttuu kokonaan vapaamuotoinen seurustelu tauoilla, mikä on erittäin tärkeä osa kokouksia.

Kuopioon on myös hyvät yhteydet eri puolilta maata, mikä helpottaa valtakunnallisten kokousten järjestämistä. Mika Moisander uskoo, että vaikka perinteinen liikematkustaminen vähenisi, tarve kohtaamisille säilyy edelleen.

Viikkoasiakkaat pelastivat

Korona-aika näkyi ja tuntui myös IsoValkeisessa, mutta Moisanderien mukaan he ovat selvisinneet pandemiasta suhteellisen vähin vaurioin.

– Säästyimme suuremmilta vaikeuksilta sillä, että ajoimme kaikki mahdolliset toiminnot heti alas, kun ensimmäinen sulku tuli. Hotelli oli auki, mutta ravintolat pysyivät suljettuina. Yksi majoitusrakennus suljettiin kokonaan. Meillä on paljon liinavaatteita, joten esimerkiksi pesulapalveluita ei tarvinnut tuolloin käyttää lainkaan, Kirsi Moisander kertoo.

IsoValkeinen on juuri sopivassa kokoluokassa eli yritys sai sekä Business Finlandin tukea että sulkemiskorvausta.

– Niiden ansiosta meillä pysyi pää pinnalla, vaikka parin viime vuoden aikana olemme jääneet nollatulokseen. Taisimme kuulua juuri sen kokoisiin yrityksiin, joille tuet oli tarkoitettukin. Isoille toimijoille tuollaiset määrät olisivat olleet pikkurahoja. Meillä on kaiken aikaa ollut pitkäaikaisia majoittujia, ja osa heistä yöpyi meillä korona-aikaankin. Kuopiossa on kolme isoa teollisuuslaitosta, joissa on vähän väliä jonkinlaisia huoltotöitä meneillään, ja niiden tekijät ovat meidän asiakkaitamme. Viime kesänä Kuopion seudulla tehtiin paljon tietöitä, ja parhaimmillaan meillä taisi olla peräti neljän asfalttifirman työntekijöitä samaan aikaan. Kun messujen kaltaisia tapahtumia aletaan taas järjestää, palaavat toivottavasti myös messuosastojen rakentajat. Pitkäaikaiset asukkaat tulevat yleensä sunnuntai-iltana ja lähtevät torstaina, ja heidän huonehintansa on luonnollisesti matalampi. Kulujakin tulee vähemmän, kun siivousta ei tarvitse tehdä päivittäin.

Suurimpia menetyksiä oli se, että kaikkiaan viisi työntekijää lähti lomautusten aikana, osa muihin ravintoloihin ja osa kokonaan pois alalta. Uutta henkilökuntaa palkattaisiin heti, jos työnhakijoita olisi.

– Työvoimapula ei ole aiemmin täällä vielä varsinaisesti tuntunut, mutta koronan jälkeen se on todella iskenyt Kuopion seudulle. Henkilökuntapula tulee jatkumaan vielä vuosia, ja se on todella surkea juttu tälle alalle. Aiemmin pula tuntui olevan lähinnä pääkaupunkiseudun ongelma, mutta nyt se on todellisuutta täälläkin, Mika Moisander sanoo.

Kaupunki hyötyy yliopistosta

Matkailualan tulevaisuus näyttää kuopiolaissilmin lupaavalta. Iso ansio siitä kuuluu Itä-Suomen yliopistolle, joka tuo seutukunnalle paitsi opiskelijoita myös monenlaista liiketoimintaa. Myös kaupankäynti on Kuopiossa vilkasta. Pohjois-Savo on suosittua matkailuseutua, joka houkuttelee turisteja niin koti- kuin ulkomailtakin varsinkin kesäaikaan.  Talvikaudella matkailu suuntautuu etenkin Tahkolle.

Keskieurooppalaiset ryhmämatkailijat olivat ennen koronaa tärkeä asiakasryhmä, ja he näyttävät olevan vähitellen palaamassa. Tänäkin syksynä IsoValkeisessa majoittui viisi saksalaisryhmää. Venäläisturistit puuttuvat vielä kokonaan, mutta Suomessa töissä olevia venäläisasiakkaita yhä riittää.

Tanssien jatko auki

Perinteiset paritanssit ovat olleet keskeinen osa Hotelli IsoValkeisen liikeideaa. Iskelmäravintola IsoVaalee on toiminut osana hotellia siten, että levytanssit on järjestetty ruokaravintola Torin takaosassa ja bänditanssit Lampisalissa. Tanssit ovat olleet tauolla nyt koronan takia, ja jatko on vielä epävarmaa, sillä Kuopion alueella on peräti kolme tanssiravintolaa ja kilpailu on kovaa.

– Tarjontaa on varsinkin verrattuna pääkaupunkiseutuun, jossa ei ole enää ainuttakaan tanssiravintolaa, ja väkeä on siellä kuitenkin moninkertaisesti. Vaikka me olemme nyt olleet poissa kuvioista, ei kahdessa muussakaan tanssipaikassa liene ruuhkaan hukuttu. Vanhempi väki on yhä varovaista koronan suhteen, eli niukkuutta jaettaisiin, Mika Moisander kertoo.

– Tanssikansa matkustaa pitkienkin matkojen päästä suosikkiensa, kuten Souvarien perässä. Jos viikonloppuna on kahdet tanssit, saatetaan jäädä yöksi ja syödä ravintolassa, mutta jotkut ajelevat heti tanssien jälkeen kotiin. Osasyynä taukoon tanssijärjestämisessä on koronan lisäksi henkilökuntapula, sillä isot tapahtumat vaativat tarpeeksi väkeä myös tiskin toiselle puolelle, Kirsi Moisander sanoo.

Uutta tekniikkaa käyttöön

Vaikka mara-ala perustuu suurelta osin palveluun, on uusi teknologia tuonut jo muutoksia.

– Meille tulee joka sunnuntai kymmenestä viiteentoista yritysasiakasta, joita palvellaan etänä, sillä vastaanotto on sunnuntaisin suljettuna. Asiakkaat noutavat avaimet hotellin ulkopuolella olevasta avainkaapista, ja Kirsillä on kotoa yhteys varausjärjestelmään, Mika Moisander sanoo.

Palvelu on kuitenkin se, mikä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa. Ei asiakas maksa ruoasta, vaan siihen liittyvästä kokonaiselämyksestä, miljööstä ja tunnelmasta.

– Yksi ilmiö, joka on tullut viime aikoina entistä yleisemmäksi, on varausten viivästyminen. Sekä yksityiset että yritykset tekevät varauksensa ihan viime tipassa. Kirsi katsoi yhtenä maanantaina aamulla kotona, että 20 huonetta on varattuna. Illalla asukkaita olikin 50 huoneessa. Se tuottaa meille ongelmia muun muassa työvuorosuunnittelussa, siivouksessa ja keittiössä. Huoneiden siivoukseen kuluu tietty aika, jota ei voi juuri nopeuttaa. Vanhassa hotellissa siivoukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä vanhakin huone kelpaa, jos se on siisti, mutta epäsiisteys näyttää vielä pahemmalta kuin uudessa huoneessa.

Exit-suunnitelma saa odottaa

Työvoimapula vaikuttaa yrittäjien jaksamiseen, sillä jos tuuraajia tai työntekijöitä ei saa, ovat yrittäjät ne, jotka venyvät ja paikkaavat vajetta. Moisanderit ovat jaksaneet tähän asti sen verran hyvin, että exit-suunnitelmaa ei ole vielä ryhdytty sen vakavammin pohtimaan.

– Jatkaahan pitää, se on ihan selvä. Kun tätä on koko ikänsä tehnyt, ei oikein muutakaan osaa ajatella, Mika Moisander sanoo.

Välillä ajatusta on pyöritelty, että tällähän voisi eläkepäivänsä rahoittaa. Mutta eläkkeelle jäämiseen pitää olla myös henkisesti valmis.

– Mitähän sitä sitten tekisi? Voisimme vaikka perustaa baarin jonnekin, sillä taidamme olla liian vanhoja koulun penkille.

Sinällään he eivät ole luopumisesta huolissaan, sillä hotellille varmasti löytyy ostaja.

– Hotellibisneksessä kaikkein tärkeintä on sijainti, ja IsoValkeisella se on kunnossa. En epäile hetkeäkään, etteikö tätä joku haluaisi, sillä perusedellytykset ovat kunnossa. Teemme kohtuullista tulosta ja asiakasrakenne on vahva. Paikatkin ovat kohtalaisessa kunnossa varsinkin sisältä.  Ainoastaan luopumisen ajankohta on avoin.