Pitkäjänteistä investoimista

Laskettelukeskuksessa tehdään kahdenlaisia investointeja: niitä, jotka alkavat tuottaa heti, ja sitten niitä toisia, joista on hyötyä pidemmän ajan kuluessa suoraan tai välillisesti. 

Uusi tehokkaampi hiihtohissi kuuluu jälkimmäisiin. Modernin tuolihissin hinta voi olla jopa kymmenen miljoonaa euroa eikä se tuo välitöntä hyötyä. Pitkällä aikavälillä etuja syntyy, kun alueen kiinnostavuus nousee, rakentaminen vilkastuu ja asiakasmäärät kasvavat. Lisäksi uusien hissien kapasiteetti on suurempi, eli asiakkailta kuluu vähemmän aikaa hissijonossa ja hississä. Kuvulla suojatussa tuolihississä ei tule kylmä, ja uusimmissa on jopa istuinlämmitys. Ne helpottavat myös henkilökunnan työtä, sillä lumisateen jälkeen ei tarvitse puhdistaa penkkejä lumesta. Palosaaren mukaan kansainvälisillä markkinoilla pärjätäkseen tulee palvelujen olla kansainvälistä tasoa.

Toinen pitkän aikavälin investointi on ollut rinteiden maisemointi, jossa uusien rinteiden pinta turvetetaan. Sen ansiosta tunturi näyttää siedettävältä myös kesäaikaan, ja rinteille on voitu tehdä reittejä maastopyöräilyä varten. 

– Idea on kopioitu Whistlerin hiihtokeskuksesta Kanadasta. Olin siellä opintomatkalla viitisentoista vuotta sitten, ja paikalliset kertoivat kesän olevan jo vilkkaampi sesonki kuin talven. Suurin osa asiakkaista oli vancouverilaisia, jotka tulivat päiväksi keskukseen maastopyöräilemään. Meidänkin ensimmäisten alamäkireittien suunnittelijat tulivat Kanadasta. 

 Alamäkipyöräilyssä asiakkaat menevät ylös gondolihisseillä, joissa on ulkopuolella telineet pyöriä varten. 

– Osa reiteistä on hurjempia downhill-ratoja, mutta joukossa on yhä enemmän erittäin helppoja enduroreittejä, joita voi laskea vaikka jousittamattomalla mummopyörällä.

Tulevista investoinneista tärkeimpänä Palosaari pitää uutta Levi West -kylää. Levitunturin länsirinteelle on nousemassa yhteensä 250 vuodepaikan majoitusrakennuksia, ravintoloita ja liiketiloja. 

Seitsemän erillisrakennusta sijoittuu hissin ala-aseman ympärille hevosenkengän muotoon.

– Kyseessä on ski-in-ski-out-konseptia hyödyntävä kokonaisuus, jossa rakennusten ulkoseinät tulevat vain 20 metrin päähän hissin ala-asemasta.

Levi West -hankkeen kokonaisinvestoinnin hinnaksi on arvioitu noin 30 miljoonaa euroa, josta jo toteutunut uuden hissin osuus on kahdeksan miljoonaa euroa. 

Digatalisaatio jouhevoittaa lipunmyyntiä

Digitalisaatio oli Levillä hyvässä vauhdissa jo ennen koronaa, mutta pandemia on vauhdittanut kehitystä entisestään. Viime talvena jo yli puolet hissilipuista ostettiin etukäteen netistä.

Levillä on käytössä Skidatan lippujärjestelmä samoin kuin useimmissa Suomen isoissa keskuksissa. Siinä lippu talletetaan etäluettavalle avainkortille, ja asiakas voi ilmoittaa kortin numeron jo lippua ostaessaan, jolloin lippu aktivoituu, kun asiakas kulkee portista ensimmäistä kertaa. 

Toinen keskeinen digitalisaatiotekijä on HiQ:n toteuttama Levi-sovellus puhelimiin. Sen avulla asiakkaat saavat ajantasaista tietoa muun muassa rinteiden ja hissien aukioloajoista, säästä, tapahtumista ja tarjouksista.

Maailmancupilla maailmanmaineeseen

Levi tunnetaan maailmalla nykyisin ennen muuta pujottelun maailmancupistaan. Kisojen saaminen Suomeen ei ollut helppoa, mutta aika sattui olemaan suosiollinen. Vuonna 1999 Levillä aloitti alppikoulu, Kalle Palander oli voittanut pujottelun maailmanmestaruuden, ja G2- eli Levi Black -rinteen rakentaminen aloitettiin. Maailmancupin osakilpailut olivat tyypillisesti keskieurooppalaisten heiniä, eikä ulkopuolisia haluttu päästää osille. Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mukaan esteenä kisojen myöntämiselle Leville olivat etäisyys, pimeys ja kylmyys.

– Pimeys pystyttiin selättämään valaisemalla. FIS:n silloiset vaatimukset olivat 80 luxia, ja MTV:stä kerrottiin, että televisiointi vaatisi 800 luxia, joten rakensimme rinteeseen varmuudeksi 900 luxin valaistuksen. Kun valot räväytettiin ensimmäistä kertaa päälle, Ruotsin puolellakin ihmeteltiin outoa valoilmiötä. 

Etäisyyskysymyksessä Palosaari keskittyi kilometrien sijaan matka-aikoihin. Hän kokosi suureen Excel-taulukkoon matka-aikoja maailmancupin kisapaikkojen ja keskeisten kaupunkien välillä, mukaan lukien transit- ja lentoajat. Hieman yllättäen Levi oli nopeiten saavutettavissa, koska lentokenttä on niin lähellä hiihtokeskusta. 

Kylmyydelle ei sitten voitukaan mitään, sillä säähän eivät neuvokkaat lappilaisetkaan voi vaikuttaa.

Palosaaren ja suomalaisen alppihiihtovaikuttajan Martti Uusitalon ankara lobbaus tuotti lopulta tulosta: Leville myönnettiin Eurooppa-cupin osakilpailu marraskuussa 2000. Eurooppa-cupissa voitiin järjestää sekä miesten että naisten pujottelu- ja suurpujottelukisat. Kisoista tehtiin oma tv-tuotanto, jota tarjottiin huonolla menestyksellä kansainväliseen levitykseen. 

– Sitten tuli onnenkantamoinen, sillä sääolosuhteiden takia muutama maailmancupin osakilpailu jouduttiin perumaan, ja tv-yhtiöillä oli tyhjä paikka ohjelmakartassa. Siinä ne näyttivät tallenteen meidän kisoistamme, itse asiassa sitä ajettiin useammankin kerran. Se toi meille aika paljon näkyvyyttä.

Kolmien onnistuneiden Eurooppa-cupin osakilpailujen jälkeen Levillä järjestettiin ensimmäiset maailmancupin osakilpailut naisten pujottelussa marraskuussa 2004. Seuraavana päivänä järjestettiin myös toiset, sillä maailmancupin suurpujotteluun ei rinteen pituus riittänyt.

Kylmyys oli todellinen uhka, sillä ensimmäisen kisapäivän aamuna pakkasta oli –34 astetta. Onneksi päivän mittaan lauhtui.

Kylmyys koitui lopulta Levin eduksi, sillä kisaviikonlopun jälkeen osakilpailuja jouduttiin perumaan Keski-Euroopassa lämpimän sään takia. Levilläkin sittemmin pysyvästi kisakalenteriin päässeitä kisoja on jouduttu perumaan, ensin vuonna 2007, sitten 2011 ja viimeksi 2015.

– Nykyään teemme niin paljon lunta varastoon edellisenä talvena, että kisat voidaan viedä läpi säätilasta huolimatta. Lumetusjärjestelmä on sekä kiinteä että automaattinen, ja sitä pystytään etäohjaamaan kännykästä. Talven aikana lunta tehdään silloin, kun lämpötila ja ilmankosteus ovat parhaimmillaan ja hyötysuhde hyvä. Meillä on kolme pumppaamoa, jotka nostavat lumitykeille vettä Ounasjoesta. Lunta ei tehdä suoraan kasaan, vaan se palvelee talvella rinteessä. Kauden päätyttyä lumi kootaan lumikissoilla suuriksi kasoiksi, jotka muotoillaan kaivinkoneella. 

Kisarinteen lisäksi lunta säilötään myös eturinteille ja koillisrinteille. Niitä käytetään sekä rinnekauden avaukseen että ensilumen latuun. 

– Maailmancupin lisäksi Levillä järjestetään lukuisia pienempiä kisoja, Eurooppa-cupia ja kansallisen tason FIS-kisoja. Se on tavallaan meidän velvollisuutemme, kun täällä kerran siihen on mahdollisuudet. 

Ilmastonmuutos tarkoittaa muutoksia myös alppilajeille. Perinteisesti alppilajien urheilijat ovat harjoitelleet kesällä tai alkukaudella Alppien jäätiköillä. Olosuhteet ovat siellä huonontuneet niin, että joukkueet suuntaavatkin pohjoiseen. Parhaimmillaan Levillä on nähty alppihiihtomaajoukkueita jopa 20 eri maasta. 

Ensi talvena Levillä pidetään hiihdonopettajien kansainvälinen kongressi Interski 2023, johon odotetaan 1 500:aa hiihdonopettajaa yli 35 eri maasta.

Huippu-urheilijoiden lisäksi rinteissä nähdään myös junioreja. Etelä-Suomen suuret alppihiihtoseurat pitävät säännöllisesti lumileirejään Lapissa ennen kuin etelän rinteet avautuvat. Nuorille harrastajille myydään edullisempia hissilippuja, sillä lajin jatkuvuudesta täytyy pitää huolta. Samalla mukana tulee vanhempia, jotka käyttävät alueen palveluita muuten hiljaisella alkukaudella. 

Tiukka linja koronaan

Koronapandemia on tuottanut Levilläkin hankaluuksia.

– Toissa keväänä suljimme koko keskuksen kesken parhaimman kevätsesongin ja aloimme seuraavana päivänä pukkaamaan lunta varastoon seuraavana vuonna käytettäväksi.

Matkailijoita oli silti, sillä latuverkosto oli auki. Vuokraamosta haettiin hiihtovaelluspaketteja, ja innokkaimmat skinnasivat ylös päästäkseen nauttimaan koskemattomista rinteistä. 

Tänä talvena Levillä päätettiin vaatia koronapassia kaikissa sisätiloissa, vaikka viranomaiset olivat passin käytön jo hylänneet. Lisäksi sisätiloissa on maskipakko niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Henkilökunta pyritään pitämään omissa tiimeissään niin, ettei tartuntaketjuja pääsisi syntymään.

– Siinä ei ihan onnistuttu, sillä Levillä on kova asuntopula, ja kausityöntekijöitä asuu kimppakämpissä. Toivottavasti pahin aalto on ohi ennen hiihtolomakautta. 

Asiakkaat ovat joutuneet jonottamaan tavallista pitempään, koska gondoleihin ja tuolihisseihin suositellaan mentävän vain oman seurueen kesken. 

Tämän talven riesana on ollut ravintoloiden pakollinen sulkeminen jo kello 18. Ravintoloissa saattaa olla jopa ruuhkaisempaa kuin tavallisesti, kun matkailijat ryntäävät ruokapaikkoihin juuri ennen valomerkkiä. Noutoruokaa tarjoavia ravintoloita oli tammikuussa auki vain muutamia. 

Tulevaisuudessa täytyy olla monipuolinen

Palosaari muistuttaa, että Lapin matkailun alkuaikoina kesä oli talvea tärkeämpi sesonki.

– Tänne tultiin viettämään juhannusta ja ihastelemaan keskiyön aurinkoa. Kesämatkailussa on vielä paljon kasvunvaraa. 

Levillä tärkeimmäksi kesäajan aktiviteetiksi on noussut maastopyöräily. Riskinä on eroosio, mutta sitä pyritään rajoittamaan ohjaamalla pyöräilijät valmiille sorapohjaisille reiteille. 

Ulkomaalaisten asiakkaiden osuus matkailijoista on viime aikoina ollut noin 45 prosenttia, ja kun jokin asiakasryhmä on pienentynyt, on toisia tullut tilalle. Esimerkiksi venäläisten matkustaminen on suoraan sidoksissa ruplan kurssiin. Toisaalta norjalaiset ovat löytäneet Levin, ilmeisestikin puskaradion perusteella. He tulevat paikalle omilla autoillaan esimerkiksi pitkän viikonlopun viettoon. 

Toimivat kulkuyhteydet ovatkin Levin matkailulle erittäin tärkeitä. Valtaosa kotimaisista asiakkaista tulee pääkaupunkiseudulta, ja ulkomaisista Keski-Euroopasta. Reittilentoja on oltava tarpeeksi, sillä kaikki eivät saavu paikalle charter-lennoilla.  Levin matkailun nousu alkoi, kun Kittilän sotilaskäytössä ollut lentokenttä avattiin siviili-ilmailulle vuonna 1981. Kittilä on talvisin ollut Suomen toiseksi vilkkaiten liikennöity lentokenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Iso osa laskeutuvista koneista on ollut ulkomailta tulevia tilauslentoja.

Kesäaikaan lentoja on ollut huonommin, ja osittain yhteys on Helsinki-Ivalo-Kittilä-rengasreitin varassa. Ulkomaanlentojen jatkoyhteytenä se lisää matka-aikaa liikaa.

Ulkomaalaiset asiakkaat tuovat uudenlaisia haasteita palvelutarjonnalle, sillä läheskään kaikki heistä eivät laskettele, vaan tarjolla pitää olla muutakin tekemistä. Talvipyöräily sähköavusteisilla, paksurenkaisilla fatbikeilla on osoittautunut erittäin suosituksi. 

Lumivarmuudesta on tulossa koko hiihtokeskusalan kohtalonkysymys, ja siksi tehokkaiden ja ympäristöystävällisten lumetusjärjestelmien rakentaminen jatkuu edelleen.

– Vastuu ympäristöstä määrittää kaikkea meidän tekemistämme. Olemmekin ainoa hiihtokeskus Pohjoismaissa, jolla on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti. Energiankulutusta on pystytty vähentämään muun muassa ledivaloilla, rinteiden aukioloajan sijoittamisella valoisaan aikaan ja lumitykkien kompressorien hukkalämmön ohjaamisella maalämpöverkostoon.

Uusia rinteitä Palosaari ei Leville enää haikaile, mutta muutamia hissejä voisi vielä rakentaa.

Toinen suuri haaste Levillä liittyy henkilökunnan saatavuuteen. Alueen toimijat ovatkin rakennuttamassa lähitulevaisuudessa asuntoja myös kausityöntekijöille.

Lex Kittilä

Hisseihin liittyy Palosaaren uran suurin skandaali, joka toi hänelle haasteen käräjille. Asia liittyi etelärinteen tuolihissihankkeen kilpailutukseen, ja Palosaarta syytettiin lahjonnan vastaanottamisesta ja hänet erotettiin hetkeksi toimitusjohtajan paikalta. Palosaarta syytettiin yksityiskohtien vuotamisesta toisen hissivalmistajan Leitnerin tarjouksesta toiselle eli Doppelmayrille, mikä olisi antanut jälkimmäiselle etua tarjouskilpailussa. 

Doppelmayr oli toimittanut Levin aiemmat hissit. Palosaari ja muut Levi Ski Resortin asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Doppelmayr olisi parempi valinta uudenkin hissin toimittajaksi. Muutamat hallituksen jäsenet ajoivat kuitenkin Leitnerin hankintaa.

Levi Ski Resortin uusi hallitus perui kuitenkin potkut ja kunnanvaltuusto erotti sen sijaan potkut antaneen ja Palosaaresta tutkintapyynnön allekirjoittaneen kunnanjohtajan. Palosaari sai lopulta kuuden vuoden prosessin jälkeen vapauttavan tuomion sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Päätöksen mukaan Palosaaren toiminta oli ollut moitittavaa, mutta ei rangaistavaa.

Kunnanjohtajan erottaminen todettiin puolestaan laittomaksi kaikissa oikeusasteissa, ja peräti 28 kunnanvaltuuston jäsentä tai varajäsentä sai syytteitä muun muassa virka-aseman väärinkäytöstä. Prosessi on edelleen kesken. 

Jupakan seurauksena kuntalakiin sorvattiin uusi luku, 12 a, jota alettiin julkisuudessa kutsua nimellä Lex Kittilä. Sen perusteella valtiovarainministeriö voi puuttua kunnalliseen itsehallintoon, mikäli kunta ajautuu hallinnolliseen umpikujaan.

Palosaaren mukaan raskainta prosessissa oli sen pitkittyminen, ja vaikka hänen osaltaan asia onkin loppuunkäsitelty, jatkuu se monen kunnanvaltuuston jäsenen kohdalla edelleen.