Ratkaisukeskeinen pärjää

– Tämä on hieno mahdollisuus kasvattaa myös omaa ammattitaitoa, Bergström sanoo.

Ensimmäiseen tiimiin kilpailijat valikoituivat talosta lähinnä suullisen tiedon kautta. Sittemmin yrityksen sisältä on haettu kilpailijoita haastatteluin. Isossakin yrityksessä joku tietää aina jonkun sopivan. Bergströmin mukaan ammattitaito ja työ on osa tiimissä oloa, mutta kokonaisuutena joukkueessa toimiminen on niin intensiivistä, että pitää olla valmis antamaan itsestään enemmän kuin seiska puoli.

– Kaikilta huipuilta löytyy ammattitaitoa. Sen lisäksi täytyy olla paineensietokykyä ja ratkaisukeskeisyyttä. Kilpailutilanteessa pitää pystyä ratkaisemaan ongelma kovan paineen alla heti. On tärkeätä myös tietää, miten ihmiset reagoivat, kun kilpailuissa ollaan tiiviisti yhdessä ympäri vuorokauden kahdeksan päivää.

Yhdentoista hengen ryhmässä on erityyppisiä ammattilaisia, ja jokaisella on aina jotakin annettavaa toisille. Lemmikki Ruuskanen esimerkiksi on toiselta koulutukseltaan leipuri, joten häneltä sujuu esimerkiksi juureen leipominen toisella tavalla kuin kokeilta.

– Jokaisella on intohimo johonkin. Harjoittelun kuluessa selviää aika nopeasti, mikä kunkin intohimo on, ja tehtävät jaetaan sen mukaan.

Kilpailuun ryhdyttiin valmistautumaan viime tammikuussa. Alussa mietitään yhdessä menu, ja kun kunkin osalle tulevat ruokalajit ovat selvillä, ryhdytään niitä tekemään omalla työpaikalla työajan jälkeen. Kun tehdään täysipainoisesti omaa työtä ja treenataan omalla ajalla, koko tiimin aikaa ei voida käyttää harjoitteluun.

– Jälkkärikokkimme esimerkiksi on tehnyt työpäivänsä jälkeen monta tuhatta pientä kakkua, jotta tiedetään vuokaan tarvittavan raaka-aineen määrä ja oikea paistumisaika. Tekijä tietää, että kun teen noin, minulla on 152 kakkua, jotka ovat 12 minuuttia uunissa.

Kilpaileminen antaa motivaatiota arkipäivän työhön mutta on myös rankkaa. Päivän pituudeksi tulee helposti 16 tuntia, ja seuraavana päivänä pitää olla pirteänä töissä. Silti jokainen tiimiläinen tekee sitä mielellään.

Kuin lätkäjengi

Kilpailutilanteessa keittiössä on neljä kokkia ja keittiöapulainen, joka myös pystyy valvomaan, ettei tapahdu mokia. Saliassistentti koristelee salin, rakentaa buffetin ja vaihtaa ruoat. Muut jännittävät ulkopuolella.

– Vaikka itse kilpailupäivä on seitsemän kahdeksan tuntia, näen meidät enemmän lätkäjengin tyyppisenä, vuosia treenanneena joukkueena. Voittajajengi ei ole vain voittomaalin tekevä viisikko vaan koko tiimi. Emme olisi koskaan päässeet näin pitkälle, jos meillä ei olisi kaikkia ihmisiä, jotka haluavat samaa asiaa näin voimakkaasti.

Asioiden hoitaminen ja organisoiminen etukäteen ja itse paikalla ovat iso osa kilpailua, kun raaka-aineista lähtien siivousvälineitä myöden tuodaan kaikki tullessa. Jokainen asia pitää olla mietittynä varasuunnitelman kanssa. Kaikkeen, mihin voidaan vaikuttaa, vaikutetaan, mutta aina on jotakin, mitä ei pysty ottamaan huomioon. Juuri siinä tarvitaan ratkaisukykyä.

Kilpailua edeltävinä päivinä ajetaan tarkistamaan kaikki mahdolliset yksityiskohdat: kuinka kauan ajomatka hotellista kestää, onko siihen aikaan ruuhkaa, parkkimaksuja, mistä mennään sisään. Kaikesta otetaan aika.

– Jos joukkue myöhästyy minuutinkin aikataulusta, peli on menetetty. Siitä tulee niin paljon miinuspisteitä, ettei enää kamppailla kärkivitosessa. MM-kisojen kokonaiskilpailussa meiltä lähti neljä ja puoli pistettä. Eroa oli 0,29 ensimmäiseksi tulleeseen. Mikään huipputiimi ei tee konkreettisia virheitä, vaan erot syntyvät minimaalisista nyansseista, Berg­ström kertoo. 

Suomen joukkueen ”paras” kilpailija on Fazerin Ruotsin tiimi: 2016 Suomen tiimin sijoittuessa ykköseksi Ruotsi oli toinen, ja 2018 MM-kisoissa sijoitus oli päinvastainen. 

– Kilpailujen taso on noussut huimasti. Tanska ja Norjakin ovat tulossa kovaa Pohjoismaiden kärkiviisikkoon kilpailusarjassamme. Meillä on kovia kilpakumppaneita. On hienoa nähdä intohimoisia kokkeja, joilla on sama visio. Joukkueiden keskinäinen fiilis on todella hyvä. 

Kahdet isot kilpailut käynyt Berg­ström kertoo jännittävänsä etukäteen, mutta kun tietää kaiken olevan hallussa, keittiöön astuessa laskeutuu rauha ja hiljaisuus. Kokki tietää jokaisen liikkeensä, ja suuren osan muidenkin tiimiläisten liikkeistä.

Tällä kertaa Bergström ehkä luopuu itse kilpailuissa veitsen käytöstä ja on kisakeittiön ulkopuolella katsomassa, että kaikki käytännön asiat hoituvat. Itse kilpailleena hän tietää, mitä kaikkea koko projektissa tulee ottaa huomioon.

Pohjoismaat lounasruokailun huippua

Koitoksesta selviämisestä on etua myös työpaikalla: ison tilaisuuden takia jännittäminen vähenee, kun uskoo itseensä ja siihen, että pystyy ratkaisemaan ongelmat.

Kilpailutoiminta on monipuolista, ja sama pätee Bergströmin omaan työpaikkaan Fazerin vierailukeskuksessa: on leipomo- ja kokkikoulua, isoja illallisia ja pieniä lounaita, kahvilatoimintaa, tapahtumia ja tuhansia ihmisiä asiakkaina.

– Pohjoismaat ovat huippuja työpaikkojen lounasruokailussa. Olemme täällä paljon ravintolamaisempia. Lounasravintoloissamme toiminta on pitkälle vietyä, nimenomaan ravitsemus. Meille sanotaankin usein, että helppohan teidän on tulla kilpailemaan, kun standardit ovat huippuja normaalistikin Keski-Eurooppaan verrattuna.

Esimerkiksi hygieniamääräykset Bergströmin työpaikalla ovat lainsäädäntöäkin tiukemmat. Tuomarit ovat esimerkiksi ihailleet Fazerin kokkien viiltosuojahanskoja.

Yhteistyökumppaneilta saadaan apua esimerkiksi kilpailujen raaka-aineiden käsittelytapoja pohdittaessa.

Bergströmin mukaan on runsaasti etua siitä, että takana on huippufirma, jossa työskentelee ravitsemustieteilijöitä, tuotekehittelijöitä, laskentaihmisiä ja markkinoinnin osaajia.

– Pidämme sen positiivisesti mielessä, ja teemme kaiken täysillä, sillä olemme näkyvä osa yrityksen ravintolatoimintaa. Asiakkaat näkevät, että teemme hyvää ruokaa, meillä on saumaton yhteistyö, hauskaa ja luottamus toisiimme. Ulkomailla edustamme Suomea, ja Suomessa olemme Fazerin tiimi, Bergström sanoo.