Millainen tunnelma itselläsi oli, kun kriisin vaikutukset yrityksenne toimintaan selvisivät? Miten henkilöstönne reagoi kriisiin ja siitä aiheutuneisiin toimenpiteisiin?

EM: Muutos tapahtui nopeasti. Yhtiön hallituksella oli ylimääräinen kokous 11. maaliskuuta, jolloin pohdimme, että joudumme mahdollisesti tekemään supistavia toimia. Kaksi päivää myöhemmin yt:t olikin jo pakko käynnistää. Silloin viimeistään selkiytyi tilanteen vakavuus Suomessa.

Seuraavana maanantaina minuun iski totaalinen lamaannus, vaikka normaalisti olen positiivinen ja eteenpäin katsova ihminen. Tarvitsin sen päivän tilanteen läpikäymiseen, mutta seuraavana aamuna ryhdyin selviytymismoodissa suorittamaan asioita.

Annoin jokaiselle työntekijällemme lomautusilmoituksen kasvokkain. Itku tuli silmään, kun yksi heistä toi minulle suklaakakun samalla, kun ojensin hänelle ilmoituksen. Hän halusi muistaa minua vaikeana hetkenä. Sain henkilöstöltämme ja hallitukseltamme kiitosta siitä, että hoidin yt:t hyvin. Henkilökuntamme on suhtautunut muuttuneeseen tilanteeseen erittäin joustavasti ajatuksella, että pidetään yhdesssä firma elossa. Nämä asiat ovat auttaneet jaksamaan vaikeina aikoina.

AK: Kriisi iski kasvoille todella nopeasti, sillä maaliskuun alkupuoli sujui lähes normaalisti. Maaliskuun toisen viikon alussa pohdimme johtoryhmän kokouksessa vasta mahdollisia tarvittavia toimia, mutta pari päivää myöhemmin yt-kutsu oli jo pakko lähettää. Jälkiviisaana voisi pohtia, olisiko tilanteen eskaloitumisen voinut jotenkin nähdä jo helmikuussa, mutta se on turhaa – eipä sitä nähnyt juuri kukaan muukaan.

Yt-kutsu tuli shokkina henkilöstölle. Olen todella kiitollinen henkilökunnallemme neuvotteluiden nopeasta läpiviemisestä. He ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja kulujen nopean minimoinnin tärkeyden. Ehkä vuosien varrella rakennettu luottamus yrityksen sisällä maksoi siinä kohtaa itsensä takaisin.

KP: Tunnelmat ovat vaihdelleet. Elämme poikkeuksellisia aikoja, joista jää varmasti muisteltavaa kiikkustuoliin. Meillä on onneksi erinomainen kriisiryhmä ja hallitus, joiden kanssa koronataistelu jatkuu.

Viime vuosi ja tämän vuoden tammi-helmikuu olivat HopLopissa kasvun ja positiivisen kehityksen aikaa. Maaliskuussa fokus muuttui kasvusta ja kansainvälistymisestä hyvin nopeasti yhtiön perustoimintojen varmistamiseen.

Kriisin vaikutus puistoihimme oli varsin dramaattisesti nähtävissä, ja teimme päätökset lomautuksista hyvässä yhteisymmärryksessä. Henkilökuntamme on toistaiseksi ymmärtänyt tilanteen kriittisyyden, osoittanut erittäin suurta joustavuutta ja osallistunut taakan jakoon esimerkillisesti.

Olen erityisen ylpeä ja kiitollinen siitä työstä, mitä henkilöstömme teki ennen lomautuksia hävikin minimoimiseksi, puistojen huoltamiseksi ja toiminnan uudelleenkäynnistämisen helpottamiseksi.

MaRan tietojen mukaan läheskään kaikki vuokranantajat eivät ole tulleet vastaan alamme yritysten vuokrakuluissa. Miten yrityksenne on onnistunut vuokrien ja muiden kiinteiden kulujen järjestelyissä?

EM: Meillä on pitkäaikaisia vuokrasopimuksia sekä hyvät suhteet vuokranantajiin, pankkiin ja rahoittajiin. Osassa paikoistamme on liikevaihtoon sidottu vuokra, joten niistä ei tässä tilanteessa tarvitse maksaa vuokraa. Kiinteisiin vuokriin olemme saaneet maksuvapautuksia, alennuksia tai lykkäyksiä.

Olemme saaneet maksuvapautuksen osaan laskuista, osa on siirretty myöhemmäksi. Kassajärjestelmämme toimittaja muun muassa otti itse meihin yhteyttä tarjotakseen alennusta ja maksuaikaa. Toivon, että tällainen yhdessä tekemisen meininki jäisi yritysmaailmaan kriisin jälkeenkin.

AK: Monessa hotellissamme vuokra on sidottu liikevaihtoon. Olemme saaneet valtaosan vuokranantajista kanssa sovittua maksujen viivästämisistä. Vuokria on myös alennettu, mutta on selvää, että maksun aika tulee myöhemmin.

Ymmärrän, että vuokranantajillakin on kuluja, mutta jos vertaan Suomen Scandicin tilannetta sisaryhtiöihimme Saksassa tai muissa Pohjoismaissa, niissä valtio on tukenut hotelleja esimerkiksi osallistumalla vuokrakustannusten maksamiseen.

KP: Olemme sopineet järjestelyistä merkittävän osan vuokranantajistamme kanssa. Osan kanssa neuvottelut ovat vielä kesken, mutta maksuaikaa on järjestynyt poikkeuksetta neuvotteluiden ajaksi. Kumppaniemme kanssa järjestelyjä on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä.

Millaista tukea tai ymmärrystä asiakkaanne ovat tässä poikkeuksellisessa tilanteessa osoittaneet?

EM: Asiakkailta tullut tuki suorastaan herkistää mielen. Monet käyvät ostamassa Isä Camillosta ruokaa tukeakseen toimintaamme. Asiakkaat ostavat mukavasti myös mietoja juomia ja kahvia mukaansa. Eräskin totesi kiertävänsä joka päivä yhdessä kaupungin ravintoloista, jotta voisi henkilökohtaisella panoksellaan auttaa niitä pysymään pinnalla.

AK: Tällä hetkellä syksyn tilauskanta näyttää vielä kohtuulliselta.

KP: Emme ole aktiivisesti vedonneet tässä tilanteessa asiakkaisiin, mutta on selvää, että sulun aikana erääntyneet lahjakortit ja sarjaliput ovat voimassa uudelleenavauksen jälkeen. Synttärivarauksia ei ole juurikaan peruttu vaan siirretty myöhemmäksi.

Mikä on yrityksenne selviytymissuunnitelma ulos kriisistä?

EM: Olemme tehneet hiljattain monen sadan tuhannen euron investoinnit Puijolle, joten taloutemme ei ollut kriisin alkaessa niin vahva kuin yleensä. Jouduimme ottamaan lainan, jotta saimme maaliskuun palkat maksettua. Olemme tehneet laskelmat ei skenaarioille ja päässeet pankin kanssa sopimukseen yrityksen selviytymisen edellyttämästä rahasummasta.

Haimme myös Business Finlandilta tukea projektiimme, joka liittyy digitaalisen elämyksen ja ravintolaruokailun yhdistämiseen. Pilotoimme tulevaisuudessa uuden liiketoimintamallin yhteen ravintoloistamme.

Olemme tehneet myös verojärjestelyjä ja maksusuunnitelmia. Tyel-maksuille saimme maksuaikaa niistä kuukausista, jolloin emme pysty toimimaan normaalisti.

Olemme minimoineet kulut ja teemme niin suurta liikevaihtoa kuin on mahdollista. Noutomyynti on yllättänyt positiivisesti, sillä sen määrä on 20 prosenttia Isä Camillon normaalista liikevaihdosta.

AK: Teemme erilaisia skenaarioita, miten toimimme, kun yhteiskunta lähtee uudelleen avautumaan. Rajoitteiden purkaminen tuskin lisää bisnestä ihan heti.

Suomen Scandicille antaa selkänojaa se, että olemme osa lähes 300 hotellin pohjoismaista yhtiötä. Meillä on hyvä neuvotteluasema rahoittajien kanssa. Saamme todennäköisesti lainaa pankista itse paremmilla ehdoilla kuin Finnveran lainatakauksen ehdoilla.

Käsittelemme kriisiin liittyviä laskelmia yhtenä kokonaisuutena pohjoismaisessa pörssiyhtiössä, joten en voi kommentoida lukuja pelkän Suomen osalta. Scandicin emokonsernin kassassa oli huhtikuun alussa noin miljardi ruotsin kruunua. Lisärahoitustarpeen arvioitiin olevan 1,5–2 miljardia ruotsin kruunua (noin 180 miljoonaa euroa).

KP: Kun yrityksen kassavirta on nolla ja burn rate merkittävä, pidämme toimintaa keskeytyksen aikana yllä käyttöpääomalla. Tässä moodissa jokainen kuukausi ilman kassavirtaa tulee kalliiksi.

Olemme sopeuttaneet kustannusrakenteestamme kaikki mahdolliset osat. Teemme laskelmia eri avausskenaarioille ja niiden edellyttämille käyttöpääomatarpeille. Seuraavaksi keskitymme jo sulkemisvaiheessa työstettyjen puistojen käynnistystoimien hiontaan ja paranteluun. Toivottavasti ne saataisiin käyttöön mahdollisimman pian.

Hallituksen poikkeustoimet ovat estäneet mara-alan yritysten normaalin liiketoiminnan käytännössä maaliskuun puolivälistä alkaen. Mitä mieltä olet valtion tähän asti esittämistä tukimuodoista alamme yritysten selviytymiseksi?

EM: Kriisin alkuvaiheessa käytössä olleet yritystukimuodot sopivat mara-alalle huonosti. Yritykset tarvitsevat rahaa perusasioihin, pärjäämiseen. Toivon, että suoraa tukea ravintoloille tulisi, sillä siirretyt laskut tulevat maksettaviksi myöhemmin. Kriisi tulee siten kestämään hyvin pitkään tällä toimialalla.

Tervetullutta olisi mikä tahansa suora tuki, joka vapauttaisi yrityksiä maksuista. Siksi alkuvuoden arvonlisäverojen lainaaminen yrityksille ei ole paras mahdollinen tukimuoto.

En näe tässä tilanteessa perusteita uusien, lisäkustannuksia aiheuttavien lakihankkeiden läpiviemiselle. Esimerkiksi ilmastoasiat ovat tärkeitä, mutta nyt on muistettava, että mitä useampaa yritystä autetaan selviytymään kriisin yli, sitä useampi työpaikka säilyy.

AK: Alkuvuoden alv-maksujen lainaaminen yrityksille ei korjaa alamme tilannetta, koska lainat pitää maksaa takaisin muiden siirrettyjen laskujen tavoin. Suora tuki alallemme on välttämätön. Jos ravintolat saavat suoraa tukea, se pitää mielestäni ulottaa myös yrityksiin, joilla ravintolatoiminta on osa kokonaisuutta. Esimerkiksi Scandic Hotelsin bisneksestä yli 30 prosenttia on ravintolaliiketoimintaa.

Matkustamisen ja kokoontumisen rajoitukset ovat olleet niin tiukkoja, että myös hotellien, kylpylöiden ja kongressitalojen toiminta on ollut mahdotonta. Myös niiden menetyksiä pitäisi kompensoida valtion tukipaketilla.

Yksi elvytyskeino olisi laskea ravintolaruokailun ja anniskelun alv:t ainakin tilapäisesti esimerkiksi 10 prosenttiin. Mutta ensin on huolehdittava, että ravintolapalveluita tarjoavat yritykset pysyvät pystyssä.

Toimialasta riippumatta on hyvä muistaa, että yritysten kaatumisista seuraava massatyöttömyys tulisi valtiolle huomattavasti kalliimmaksi kuin tässä vaiheessa myönnettävä taloudellinen tuki. Silloin myös yhteiskunnan elpyminen muuttuisi paljon vaikeammaksi.

Suomen ei pidä luopua vastuullisista lakihankkeista, mutta niiden aikajänteitä on pystyttävä tarkastelemaan uudelleen. Ihmisten lyhytaikainen hyvinvointi täytyy turvata ensin ja vasta sitten tarkastella pitkäaikaisten ympäristö- ja vastuullisuushankkeiden rahoitusta.

KP: Valtioneuvoston toimenpiteiden vaikutus kaltaisellemme voimakkaasti kasvavalle ja kansainvälistyvälle yhtiölle on vielä kysymysmerkki, mutta on tärkeää, että Suomessa varmistetaan lapsia ja perheitä varten tuotettujen yksityisten palveluiden jatkuvuus.

Tärkeää olisi, että samanlaisessa tilanteessa olevat yritykset saisivat saman kohtelun. Mahdollinen suora tuki ravintoloille pitää ulottaa myös huvipuistoille, joilla on ravintolatoimintaa. Suurin osa liikevaihdostamme tulee puistojen ravintolatoiminnasta ja siihen liittyvästä synttäritoiminnasta. Liikevaihtomme loppuminen on täysin koronasta johtuvaa, joten tilanteemme on hyvin verrannollinen ravintolayrityksiin. Ravintolatoiminnan kieltäminen ja kokoontumisen rajoittaminen ovat sulkeneet puistomme.

Muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa yritysten suora tuki on merkittävässä roolissa. Suomen päättäjien on tärkeää ymmärtää kilpailukykynäkökulmasta, kuinka iso ero suoralla tuella ja taseen kautta tukemisella on yritysten mahdollisuuteen ponnistaa akuutista vaiheesta eteenpäin.

Jos muut maat tarjoavat merkittävästi Suomea enemmän suoria tukia ja meillä nojataan pitkälti taseen tukemiseen, se tulee haastamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä suoran tuen maiden yritysten eduksi. Tällöin myös yritystoiminnan transformoiminen uuteen epidemiaympäristöön on meillä hitaampaa, koska niiden edellyttämät investoinnit tulee kriisikustannusten kattamiseksi tehtyjen ”investointien” päälle.

Suomea eteenpäin vievien kasvuyhtiöiden tase- ja tuloskehitysdynamiikka poikkeaa puolestaan merkittävästi asemansa jo vakiinnuttaneiden yhtiöiden tilanteesta. Jos kasvuyhtiöiden taserakennetta tarkastellaan suhteessa historialliseen kehitykseen, eikä yhtiöiden etupainotteisia, tulevaisuutta varten tehtyjä investointeja suhteuteta kehitystrendin mukaiseen tulevaisuuteen, on suuri riski, että elinkelpoisia ja -voimaisia yhtiöitä päätyy tukihakemuksissa hylättyjen koriin. Se olisi vääryys niin yhteiskunnalle kuin yhtiöillekin.

Mikä on arviosi kriisin mahdollisista seurauksista yrityksellenne?

EM: Uskon vakaasti, että yrityksemme selviää kriisistä, ja kaikille työntekijöillemme löytyy työpaikka, johon palata. Yrityksemme ravintolat toimivat eri liikeideoilla, joten tulemme avaamaan niitä porrastetusti kysyntää kuulostellen ja purkamaan lomautuksia eri aikoihin.

Kuljemme tuntematonta tietä ilman kristallipalloa, mutta olemme varovasti arvioineet, että ravintoloidemme toiminta voisi normalisoitua aikaisintaan juhannuksen jälkeen. En usko, että ihmiset ryntäävät ravintoloihin, vaikka ovet avattaisiin kesäkuun alussa. Kesäkuun varauksiin on tullut paljon peruutuksia ja siirtoja.

Ulkomaalaiset vieraatkin jäävät nyt tulematta, joten loppukesän myyntiä on mahdotonta arvioida. Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon Kuopiosta ja lähialueelta löytyy ostovoimaa palveluillemme.

Joka tapauksessa liiketoimintamme kannata pahinta olisi jojoilu, jossa ravintoloiden ja yhteiskunnan avaaminen johtaisi epidemian pahenemiseen ja siten rajoitusten ja sulkujen palauttamiseen.
 

AK: Tuloksen näkökulmasta tämä vuosi on mennyttä. Operatiivisesta näkökulmasta katsoen Scandicin onni on se, että toimintamallimme on ollut aina hyvin ”lean”. Mikäli liiketoimintamme palautuu jossain vaiheessa ennalleen, en näe yrityksessä tarvetta suurelle strukturaalille muutokselle. 65 hotellissamme on kuitenkin toimintoja, joita on syytä tarkastella kriittisesti. Tarvitseeko esimerkiksi kaupungin kaikissa hotelleissa olla kokoustiloja? Tulemme todennäköisesti avaamaan hotelleja yksi kerrallaan kysyntää tarkkaillen.

KP: Seuraukset riippuvat pitkälti kriisin akuutin vaiheen kestosta, mutta uskomme, että pakkokotoilu luo patoumaa lapsille ja perheille suunnattujen lähipalveluidemme kysynnälle. Toivomme, että lähes kaksi miljoonaa vuotuista lasten ja perheiden seikkailupuisto- ja synttärivierailua saavat pian jatkoa. Sitä tuntuu odottavan kovasti moni työntekijämme ja nuori asiakkaammekin.
 

Mikä on arviosi kriisin seurauksista matkailu- ja ravintola-alalle?

EM: Toimialan tappiot ovat valtavat, joten toivon, että suomalaiset palaavat ravintoloihin mahdollisimman pian ja matkustavat loppuvuonna kotimaassa. Toivottavasti yhteisöllisyys ja kotimaisten tuotteiden suosiminen jatkuu myös kriisin jälkeen.

AK: Tulemme varmasti näkemään lisää lappuja yritysten luukuilla, vaikka alamme ongelmissa ei ole kyse huonosta taloudenpidosta. Uusia yrittäjiä ei ole tulossa pilvin pimein konkurssin tehneiden tilalle, eikä siten uusia vuokralaisia tyhjiin liiketiloihin. Toimiala on kasvanut merkittäväksi vientituotteeksi Suomessa, joten valtion taholta olisi järjetöntä antaa tehdyn työn valua viemäristä alas.

Spekulaatiot ovat sen suuntaisia, että ihmiset matkustavat tänä vuonna kotimaassaan. Siinä missä suomalainen lomailee seuraavaksi kotimaassaan, niin tekevät muutkin kansallisuudet.

Kriisillä on todennäköisesti vaikutuksia myös pääkaupunkiseudun hotellibuumiin. Olen todella yllättynyt, jos kaikki suunnitelmissa olleet hankkeet etenevät.

KP: Kaikki riippuu valtion tukitoimenpiteistä sekä taakanjakoon ja rajoituksiin liittyvistä määräyksistä ja suosituksista.