PUDASJÄRVELLÄ SIJAITSEVA Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy on yksi pohjoisen yrityksistä, joka rakentaa tämän talvikauden puhtaasti kotimaisen kysynnän varaan. Edellytykset onnistumiselle ovat olemassa, sillä suurin osa Suomen eteläisimmän tunturin kävijöistä on ollut aiemminkin kotimaisia.

– Lähellämme sijaitsee Oulun vahva talousalue, joka tuo meille päiväkävijöitä. Lisäksi eteläsuomalaiset ovat löytäneet meidät kunnolla viime vuosina. Huomioimme kotimaisten matkailijoiden tarpeet vahvasti tuotekehitystyössämme, hiihtokeskuksen yrittäjä ja toimitusjohtaja Jorma Terentjeff kertoo.

Myös Iso-Syötteen matkailu on viime vuosina kansainvälistynyt lisääntyneiden charterlentojen myötä. Ulkomaisten matkailijoiden osuus keskuksen asiakkaista on vaihdellut 10 prosentin molemmin puolin, mutta matkanjärjestäjien kautta saapuneiden ryhmien merkitys matkailualueen taloudelle on ollut luonnollisesti kävijämääräprosentteja suurempi. Tänä talvena oli tarkoitus kasvattaa Hollannista, Iso-Britanniasta ja Espanjasta saapuvien asiakkaiden määrää uusien matkanjärjestäjäkumppanien avulla.

Suunnitelma meni kuitenkin täysin uusiksi jo keväällä, jolloin talousvaikeuksiin joutuneet matkanjärjestäjät viestittivät organisaatioiden uudelleenjärjestelyistä ja vastuuhenkilöiden lomautuksista. Matkoja ei uskallettu laittaa myyntiin. Se oli Terentjeffien perheyritykselle suuri pettymys, mutta auttoi tekemään hyvissä ajoin päätöksiä kaudesta 2020–21: ulkomaiset matkailijat unohdetaan toistaiseksi.

– Pidimme jo keväällä todennäköisenä, että seuraava talvi tulee olemaan ulkomaisten asiakkaiden osalta mennyttä. Olin nähnyt sen verran monta kriisiä urallani, että aavistin globaaliksi levinneen pandemian jatkuvan vielä pitkään. Aiemmissa finanssikriiseissä ja kiinailmiössä oli sentään nähtävissä valoa tunnelin päässä, mutta koronan aiheuttama mullistus on ollut niin totaalinen, ettei sitä voi verrata mihinkään kokemaani. Täydellisestä pysähdyksestä on kulunut puoli vuotta, mutta vieläkään tiedetä, kauanko tämä jatkuu, vaikka rokotteita saataisiin käyttöön.

Terentjeff sanoo tuntevansa suurta myötätuntoa kansainvälisille asiakkaille palvelunsa rakentaneita matkailutoimijoita kohtaan. Monella yrittäjällä on inhimillinen hätä toimeentulosta ja yrityksensä tulevaisuudesta.

– Kun tällä toimialalla yhdellä menee huonosti, kaikilla menee huonosti. Asiakasmäärien vähetessä kilpailu kovenee ja näkyy lopulta hinnoissa. Se vaikuttaa kannattavuuteen.

SYKSYN BUDJETTIRIIHESSÄ ei luvattu matkailulle oikeastaan mitään. Elvytyskeinot suunnattiin pääosin julkiselle sektorille. Terentjeff pitää riihen päätöksiä pettymyksinä, sillä matkailuelinkeinon hätä oli hallituksen tiedossa. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys ovat pohjoisessa aitoja uhkakuvia.

– Pelissä on tuhansien ihmisten työpaikat. Matkailusta työttömäksi jäävillä ei ole suurella todennäköisyydellä tarjolla korvaavia työpaikkoja kotiseudullaan.

Pohjois-Suomessa matkailu rakentuu tyypillisesti pitkistä alihankkijoiden ketjuista, joiden päässä olevat matkailuyritykset työllistävät myös välillisesti huomattavan määrän ihmisiä.

– Jos nämä ketjut päästetään nyt tuhoutumaan, niitä ei saada rakennettua uudelleen vuodessa eikä kahdessa. Kun yrittäjien kyky ja halu jatkaa toimintaansa katoaa, haja-asutusalueilla uusien yhteistyöverkostojen rakentaminen on todella vaikeaa, Terentjeff muistuttaa.

Hänen mielestään toimiala tarvitsee vielä merkittää rahallista tukea, sillä yritysten taloudelliset puskurit on käytetty.

Myös yrityslainoilla voi olla mahdollista helpottaa tukalaa tilannetta, jos yrityksellä katsotaan olevan takaisinmaksukykyä. Finnveran uusimmassa lainatuotteessa yritykset voivat hakea tietyin ehdoin käyttöpääomalainaa suoraan valtionkonttorista, jos rahoitus ei muuten järjesty. Laina-aika on pisimmillään 10 vuotta.

Terentjeffin mielestä yrityksille myönnettävien lainojen takaisinmaksuajat saisivat olla tässä tilanteessa puolta pidempiä.

– Suomen jälleenrakennusvaiheessa valtio myönsi aikoinaan 20–25 vuotta pitkiä lainoja erittäin pienillä koroilla. Sellaisia tarvittaisiin nytkin, jotta tulevaisuudesta epävarmat yritykset uskaltaisivat investoida. Tämä olisi elvyttävä talousinstrumentti, joka ei rasittaisi valtion taloutta merkittävästi mutta hyödyttäisi yrityksiä todella paljon. Mitä pienemmillä kolhuilla yritykset selviävät, sitä nopeammin rahaa alkaa virrata takaisin valtiolle.

ISO-SYÖTTEELLÄ VALMISTAUDUTAAN jo laskukauden avaamiseen. Rinneyhtiön osalta Terentjeff katsoo talveen luottavaisin mielin koronaepidemian toisesta aallosta huolimatta.

– Suomalaisilla on varmasti tarve matkustaa kotimaassa talvellakin. Tavoitteenamme on paluu kauden 2018–19 lukuihin ja parhaassa tapauksessa päästä pikkuisen niiden yli. Olemme olleet 10 suurimman hiihtokeskuksen joukossa ja uskomme pysyvämme siellä tämän talven jälkeenkin.

Oman lisänsä bisnekseen tuo rinteiden juurelle viime vuonna valmistunut Terentjeffien huoneistohotelli Kide. Talvikauden onnistumiseen tarvitaan myös majoittuva asiakkaita. Sen varmistamiseksi hiihtokeskuksessa huolehditaan monin tavoin asiakkaiden ja henkilökunnan terveysturvallisuudesta.

Myyntiä on siirretty digikanaviin, vuokraamossa pidetään maskeja ja hissijonoissa turvavälejä. Kide-hotellissa sisään- ja uloskirjautumisen voi tehdä digitaalisesti, ja huoneistoista pääsee suoraan ulkoilmaan.

– Jos asiakas haluaa minimoida kohtaamiset muiden ihmisten kanssa, olemme tehneet sen monella tapaa mahdolliseksi.

Iso-Syötteellä oli jo ennestään hyvät valmiudet digitaaliseen asiakaspalveluun, sillä Terentjeffien yritys on ollut alusta saakka kotimaisten hiihtokeskusten eturintamassa hyödyntämässä automaatiota ja digijärjestelmiä rinnetoiminnoissa ja välinevuokrauksessa.

Satsausten taustalla on Jorma Terentjeffin pitkä ura elektroniikkateollisuudessa. Automatiikan hyödyntäminen kannattavuuden optimoimiseksi on yrittäjän erityinen mielenkiinnon kohde.

Nyt liiketoiminnan kehittämiseksi tarkoitettujen seurantajärjestelmien avulla on mahdollista tarkastella asiakasvirtoja myös terveysturvallisuuden näkökulmasta.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että talviurheilu on ulkona tapahtuvaa liikuntaa. Tartuntavaara on rinteissä käytännössä olematon, Terentjeff toteaa.

VARAUTUMISSUUNNITELMA B on tietysti myös olemassa. Siihen turvaudutaan, jos kotimaan matkustukseen tai kokoontumisiin tulee keskuksen toimintaa supistavia tiukkoja rajoituksia.

– Silloin etenemme käsiohjauksessa viikon kerrallaan. Toivon, että Suomessa jatketaan vastaisuudessakin paikallisten rajoitusten toimintamallilla, jotta koko maata ei tarvitse enää sulkea tietyllä alueella pahenevan koronatilanteen takia.

Terentjeffin luottamus tulevaisuutta kohtaan on joka tapauksessa toista luokkaa kuin maaliskuun lopulla, jolloin valtiojohdon asettama maanlaajuinen poikkeustila pakotti hiihtokeskukset lopettamaan kautensa ennen aikojaan.

– Silloin meni muutama päivä tunnelmissa, ettei tästä tule yhtään mitään. Olimme varautuneet kevätsesonkiin täydellä miehityksellä ja lisäkäsillä. Jouduimme irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijät ja katkaisemaan määräaikaiset työsuhteet. Se tuntui erityisen pahalta, sillä olimme juuri puhaltaneet taisteluhengen päälle koko porukalle.

Talven parhaat myyntipäivät olisivat olleet vasta edessä. Hiihtokeskuksen kaudesta muodostui kokonaisuudessaan tappiollinen. Tilanne oli nurinkurinen, sillä harvinaisen hyvän lumitilanteen puolesta kausi olisi voinut jatkua toukokuun puoliväliin asti.

– Talven myynnistä jäi tulematta 35–40 prosenttia. Kevätkausi on ollut meille aina erityisen tärkeä, koska silloin tulos tehdään. Menetimme muun muassa pääsiäisen myynnin, jolloin alueen majoituskapasiteetti olisi ollut täynnä useita viikkoja. Lisäksi kevään koululaisretket peruuntuivat apulaisoikeusasiamiehen päätöksellä, Terentjeff toteaa.
 

MENETETTYÄ KEVÄTTÄ ei jääty kuitenkaan pitkään surkuttelemaan. Iso-Syöte nopeutti Bike Park -hankettaan Business Finlandilta saamansa kehittämisavustuksen turvin. Tunturiin rakennettiin lyhyessä ajassa uusia alamäkipyöräilyreittejä ja muokattiin hissilinjoja, jotta pyöräilijät pääsivät nousemaan huipulle hisseillä. Lisäksi investoitiin vuokrapyöräkalustoon.

– Ilman avustusta meillä ei olisi ollut valmiuksia toteuttaa investointiamme nykyisessä laajuudessaan, Terentjeff kiittää.

Juhannuksesta alkaen keskuksessa oli käytössä puolenkymmentä alamäkireittiä, pisimmillään yli kahden kilometrin mittaisia. Iso-Syöte on noussut nopeasti yhdeksi alamäkipyöräilyn kärkipaikoista Suomessa.

– Kesän kävijämäärä ylitti maltilliset tavoitteemme. Arkipäivinäkin asiakkaita saapui satakunta, ja saimme myös majoittuvia asiakkaita. Täksi kesäksi alueelle valmistui myös yli 500 auton parkkialue, jollainen Iso-Syötteeltä on puuttunut. Sen tarpeellisuudesta oli käyty keskusteluja Pudasjärven kaupungin ja maakuntaliiton kanssa 10 vuotta.

Vaikka kesäkausi paikkasi talven tappioita vain kohtalaisesti, se osoitti, että pyöräilystä muodostuu yksi lumettoman kauden tärkeimmistä tukijaloista.

– Pyöräilyyn tehtyjen investointien avulla voimme työllistää henkilökuntaamme jatkossa ympärivuotisesti, ja tehdä aluetta tunnetuksi uusille kävijöille.

TERENTJEFFIT OVAT toimineet Iso-Syötteellä yrittäjinä 20 vuotta. Vuosituhannen vaihteessa he ostivat huonokuntoisen matkailukeskuksen, joka oli ajautunut pankkien haltuun SVUL:n konkurssin myötä.

Tunturihotelli ja rinneravintolat olivat homevaurioisia. Rakennukset piti korjata vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, ja muun muassa talotekniikat piti uusia kokonaan.

Vaati melkoista uskoa matkailualuetta kohtaan lähteä nostamaan sitä jaloilleen. Terentjeff sanoo, että rooli oli hänelle tuttu ja kiehtova, sillä hän oli toiminut aiemmalla urallaan elektroniikkateollisuudessa ongelmakohteiden saneeraajana ja kehittäjänä muun muassa Salcompin ja Aspocompin tehtaissa sekä JOT Automationissa.

– Minua on aina motivoinut seurata, miten asiat lähtevät kehittymään ja porukka saadaan mukaan kehitystyöhön. Töitä on täytynyt tehdä lyhyillä yöunilla, sillä saneerauskohteissa valvottavat niin vastoinkäymiset kuin innostumiset uusista kehitysideoista. Saneerauksen onnistuminen vaatii aina liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä. Yritysten saneeraaminen ei ole vain kustannusten karsimista vaan uuden kasvun perusteiden luomista, hän luonnehtii.

Aluksi Jorma Terentjeff pyöritti vaimonsa Tarja Terentjeffin kanssa Iso-Syötteen kaikkia matkailupalveluita itse, mutta kokonaisuus kävi liian raskaaksi.

– Totesimme, että homma saa riittää, ellei alueelle löydy muita toimijoita. Onneksi löytyi. Keskityimme itse hiihtokeskukseen ja myimme muut toiminnot. Otimme jo silloin avuksi digitaaliset työkalut, jotka mahdollistivat päivittäisen kontrolloinnin ilman, että meidän olisi tarvinnut olla jatkuvasti paikan päällä.

RINNEYHTIÖ ON Iso-Syötteen veturiyritys, joka on investoinut alueelle pitkälle toistakymmentä miljoonaa euroa. Vuosituhannen alun osto- ja saneerausinvestointeja seurasi voimakas rinnetoimintojen kehittämisjakso, jonka myötä alueen houkuttelevuus saatiin kasvamaan etenkin lapsiperheiden keskuudessa.

Kävijämäärä on kasvanut keskimäärin 10 prosenttia vuosivauhtia. Kasvua on kuitenkin jarruttanut rajallinen majoituskapasiteetti.

Kun alueelle ei löytynyt uutta hotellitoimijaa, Terentjeffit päättivät rakennuttaa hotellin lopulta itse. 5,5 miljoonaa euroa maksanut, 60 huoneen Kide avattiin viime marraskuussa.

– Jouduimme lähtemään majoitusbisnekseen mukaan, koska katsoimme, että kasvua ei saada muuten aikaiseksi.

Jorma Terentjeff ei ole peitellyt tavoitettaan nostaa Iso-Syöte Suomen neljänneksi suurimmaksi hiihtokeskukseksi. Vuosikävijämäärän hän haluaisi kasvavan viime vuosien kolmestasadasta tuhannesta aina miljoonaan asti.

Tällä hetkellä alueen vuodekapasiteetti on noin 2 500. Hotellitasoista majoitusta on tarjolla 300–400 pedin verran. Seuraavan kasvuaskeleen ottaminen vaatii edelleen lisää majoituspaikkoja. Sitä myötä muutkin palvelut pääsevät ajan mittaan kehittymään, kunhan maailman tilanne normalisoituu.

– En pistäisi ollenkaan pahakseni, jos joku haluaisi tehdä tänne uuden hyvätasoisen hotellin. Toivotamme myös muunlaisen majoituksen rakentajat tervetulleiksi. Kapasiteetin ja palveluiden kasvaessa olemme entistä houkuttelevampi kansainvälisille asiakkaille. Sitä kautta alue alkanee kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajiakin, Terentjeff visioi.

Mukaan tarvitaan lisää yrittäjiä. Uusien yritysten ja kumppanien houkutteleminen alueelle on ollut kuitenkin vuosien varrella vaikeaa.

– Luulen, että yksi syy siihen löytyy ”kansallispiirteestämme”, jota olen nähnyt muillakin toimialoilla: suomalainen helposti kokee, että häntä yritetään rahastaa ja huijata. Tuotantoketjussa pää- ja alihankkijoiden pitäisi pystyä ajattelemaan, että kaikki ovat osa isompaa yritystä. Jalostusketjujen rakentaminen on hankalaa, jos yritysten väliltä puuttuu avoimuus ja luottamus. Kyräily hankaloittaa sopimusasioita oleellisesti.

Terentjeff on kuitenkin kiitollinen Pudasjärven kunnan tekemälle työlle alueen matkailun kehittämiseksi.

– Kunnan kehitysyhtiö auttaa aloittelevia matkailuyrityksiä eteenpäin. Kunta on myös kuunnellut meitä yrittäjiä ja investoinut Syötteelle. Rakensimme yhdessä kaupungin kanssa tänne esimerkiksi vesialtaan rinteiden ja ensilumen latua varten, ja siitä tuli itse asiassa pieni järvi, jossa voi uida ja kalastaa kesäisin.

PERHEYHTIÖLLÄ ON myös paljon uusia investointisuunnitelmia. Vielä nykyisillä kävijämäärillä kaikkia niitä ei kannata toteuttaa.

– Olen nuoremmille perheenjäsenille sanonut, että ne jäävät sitten teidän hoidettaviksi, Jorma Terentjeff kertoo.

Yrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Tytär Heidi Terentjeff toimii tällä hetkellä henkilöstöpäällikkönä ja poika Mikko Terentjeff rinnetoimintojen päällikkönä. Miniä Veinalotta Vesterinen työskentelee markkinointipäällikkönä. He ovat olleet mukana yrityksessä eri rooleissa jo toistakymmentä vuotta.

–  Ei minun ole tarvinnut enää muutamaan vuoteen ottaa kantaa esimerkiksi somemarkkinointiin tai rinnetoimintoihin. Esimerkiksi Bike Park oli täysin Mikon vetämä projekti.

Viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Terentjeff uskoo voivansa siirtyä vaimonsa Tarjan kanssa hallituksen puolelle vuoden parin sisällä.

– Siinä vaiheessa otamme myös ulkopuolisia voimia mukaan hallitukseen.