Marika Tähtinen-Hakala on päässyt viime aikoina nauttimaan kaupungin positiivisesta energiasta, joka näkyy asiakasvirroissa. Vaikka Finlaysonin kiinteistössä oleva Plevna ei aivan Tampereen ytimessä olekaan, on se silti pienen kävelymatkan päässä esimerkiksi rautatieasemalta tai Nokia-Areenalta.

– Ensimmäiset jääkiekon MM-kisat toivat valtavan buustin myynteihin, mikä näkyi varsinkin Plevnan sisarravintolassa Oluthuoneessa, koska Tuomiokirkonkatu oli virallinen kisakatu, jossa järjestettiin kaikenlaisia oheistapahtumia. Viime kevään kisat eivät vaikuttaneet yhtä paljon kuin edelliset, mutta kyllä nekin tuntuivat. Samoin isot konsertit ja tapahtumat tuovat väkeä Tampereelle. Asiakkaat tulevat hyvissä ajoin etukäteen kaupunkiin, ja he saattavat tulla iltapäivällä syömään Plevnaan ennen kuin siirtyvät Areenaan. Sekä Stingin että Iron Maidenin konsertit näkyivät panimoravintolassa, samoin vaikuttavat SM-liigan jääkiekko-ottelut, Marika Tähtinen-Hakala sanoo.

Nuorena ravintoloitsijaksi

Tähtinen-Hakala imaistiin mukaan ravintolabisnekseen pian kauppaopiston jälkeen. Hänen vanhemmillaan oli ollut Mallasjuoman piiriedustus, joka päättyi, kun Hartwall osti Mallasjuoman. He miettivät mitä tehdä, ja isää pyydettiin mukaan tähän panimokuvioon.

– Isällä oli vahva usko panimoravintolaan, ja hän yllytti minua mukaan, vaikka aluksi hyppy ravintola-alalle tuntui isolta. Suostuin kuitenkin, sillä tiesin, että vanhemmat tukevat. Alku olikin vauhdikasta. Minulla oli ravintolan puolella aluksi myös yhtiökumppaneita: Saludin ravintoloitsija Hannu Wiss oli osakkaana viitisen kuukautta ja ketjuravintolapuolelta Eero Fagerlund, joka vetäytyi 1996 vuoden jälkeen. Alkuvuosiin osui myös vastoinkäymisiä, kuten Finnkino Plevnan rakennustyömaa, joka sulki osan ravintolasta kuukausiksi. Pihalla oli kaivinkoneita, ja moni asiakkaista luuli, että olimme kokonaan kiinni.

– Toinen iso vastoinkäyminen oli korona-aika, jolloin ei aamulla herätessä voinut tietää, mitä muutoksia oli taas tulossa. Käytin silloin uskomattoman paljon vaivaa järjestääkseni kaikille halukkaille henkilökunnan jäsenille töitä, ja porrastimme esimerkiksi lomautuksia, jotta ihmiset eivät lähtisi muille aloille. Silloin opeteltiin muun muassa tekemään töitä ristiin eli salin työntekijät keittiössä ja päinvastoin. Siitä on ollut apua myöhemminkin, koska sairaustapaukset tuppaavat tulemaan ryppäissä, ja on etua, jos ihmiset uskaltavat hypätä apuun vähän oudompaakin hommaan.

Tuttu konsepti vetää ruokailijoita

Plevnan suurin tapahtuma on jokavuotinen Oktoberfest, johon yritys panostaa paljon. Sinällään konseptia ei tarvitse juurikaan muuttaa, mutta pientä kehitystä tehdään kaiken aikaa.  Paras asu -kisa ja teeman mukaan pukeutuneiden palkitseminen nostattavat juhlatunnelmaa. Edelleenkin Åfeltin työhevoset kuljettavat kansaa ravintolasta toiseen, puhallinorkesteri Tallinn Brass viihdyttää, panimo tekee Oktoberfest-oluen ja keittiö teemamenun.

Plevna on hyötynyt siitä, että se on Tampereen harvoja seitsemän päivää viikossa auki olevia ravintoloita. Varsinkin sunnuntaisin ja maanantaisinkin asiakkaita riittää, kun vaihtoehtoja on vähän. Lisäksi keittiö on myöhään auki, eli teatterin jälkeenkin ehtii syömään. Koronavuosina Plevna piti ovensa avoinna myös jouluna ja juhannuksena, mutta tänä vuonna päätettiin päästää oma henkilökunta jälleen juhlapyhien viettoon.

Plevna on kaupungin suurimpia ravintoloita yhteensä 500 asiakaspaikallaan, mutta silti sinne on toisinaan vaikea mahtua. Baarin puolella on rauhoitettu pöytiä oluenjuojille, mutta ruuhkaisimpina aikoina ruokailijoita olisi tulossa sinnekin.

– Lauantaina juuri yksi tuttu kertoi olleensa tulossa meille syömään, mutta ei ollut mahtunut. Kun kiireisimpinä aikoina ruoan saaminen tilauksesta asiakkaalle kestää, pöytien määrää rajaamalla voimme pitää kokonaisuuden paremmin hallinnassa. Ruokalistaa ja toimintatapoja järkeistämällä yritämme nopeuttaa ruokailutapahtumaa. Esimerkiksi ryhmiltä kysymme tilaukset etukäteen, mutta aina se ei onnistu.

Tampereella on ollut vaihtuvuutta ravintolakentällä. Moni on lopettanut, mutta uusia yrittäjiä on tullut tilalle. Tampereella opiskelleille Plevna edustaa pysyvyyttä, ja kun muualle muuttaneet tulevat käymään kaupungissa, mennään mielellään verestämään muistoja tuttuun ravintolaan sen sijaan että kokeiltaisiin jotakin aivan uutta.

– On upeaa, kun tamperelaiset haluavat esitellä panimoravintolaa vierailleen ja viedä paikallista olutta tuliaisiksi.

Vaikka Plevna tunnetaan panimoravintolan tyyliin sopivista makkara- ja maksa-annoksistaan, on se kehittänyt siinä sivussa monipuolisia kasvisvaihtoehtoja.

– Monissa paikoissa vegevaihtoehto on linjaa ”kasvispata”, mutta meiltä saa samantyylisiä annoksia kuin muutkin ruokalajit ovat. Listalla on vegevaihtoehto muun muassa currywurstille, wienerleikkeelle ja pyttipannulle. Suuressa opiskelijakaupungissa kasvisruokailijoita on paljon, ja otamme heidät toki huomioon. Lähdemme mielellämme yhteistyökumppaniksi kaikkiin opiskelijatapahtumiin kuten pubikierroksiin, mutta myös Finlaysonilla järjestettäviin kulttuurialan tapahtumiin.

Kustannuspuoli huolestuttaa

Plevna on ollut Tampereen sähkölaitoksen asiakas alusta lähtien, ja kun viime vuonna sähkösopimuksen uusiminen tuli ajankohtaiseksi, Tähtinen-Hakala uskoi luottovirkailijaansa, joka suositteli kolmen vuoden määräaikaista sopimusta. Nyt sähkön hinta on laskenut huomattavasti vuodentakaisesta, mutta sähkölaitos ei suostu kohtuullistamaan sopimusta.

– Muut korkeat kustannukset ymmärrän, koska sota ja inflaatio vaikuttavat, mutta rahastaminen suututtaa. Aamulehti uutisoi äskettäin, että Tampereella on yli tuhat asiakasta, jotka ovat jumissa ylihintaisissa sähkösopimuksissa, joista sähkölaitos ei suostu päästämään irti.

Panimossa ja isossa keittiössä kuluu runsaasti energiaa, eikä kulutusta voi merkittävästi vähentää.

Kohonneita kustannuksia ei välttämättä pystytä siirtämään hintoihin, sillä asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia, ja yhtä lailla inflaatio on vähentänyt kuluttajien käytettävissä olevia varoja.