Noin 82 miljoonaa euroa. Sen verran aikoo PKO investoida Pohjois-Karjalaan vuosina 2017–24. Hitaampaa moinen ralli saattaisi jo hirvittää, mutta osuuskaupalla on positiivinen ongelma – sen ei tarvitse käyttää investointeihinsa velkarahaa. Kassa on vahva, sillä sen jäsenistöön kuuluu peräti 91 prosenttia alueen kotitalouksista, ja kaikkiaan jäsentalouksia on 106000. Omavaraisuusaste on yli 80 prosenttia.

Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja, kauppaneuvos Juha Kivelä on tehnyt koko työuransa S-ryhmän palkkalistoilla. PKO:n toimitusjohtajan pallilla hän on istunut jo 16 vuotta. Aikanaan Haaga-instituutista valmistuneena ja myöhemmin KTM-tutkinnon suorittaneena hänellä on vahva mara-tausta, joka on vähittäiskauppavetoisessa osuuskaupassa varsin poikkeuksellista. Se on osaltaan syynä sille, että Pohjois-Karjalassa mara-puolen hankkeet ovat olleet myötätuulessa. Hyvin kannattavan päivittäistavarakaupan markkinaosuus on saatu kohtuullisen korkealle, eli kasvun mahdollisuuksia ei taantuvalla talousalueella sillä puolella suuremmin ole. Sitä vastoin matkailu- ja ravintolasektoriin kannattaa sijoittaa, sillä se tuo maakuntaan lisää matkailutuloa.

– Jos mara-toimialalla halutaan kasvaa, vaaditaan investointeja. Varsinkin hotelliliiketoiminta on hyvin pääomavaltaista, Kivelä muistuttaa.

Tahti on ollut vauhdikasta: Joensuussa remontoitiin Original Sokos Hotel Kimmel alusta loppuun, uudistettiin Original Sokos Hotel Vaakunan aamiaishuone ja tehtiin kaksi kokoustilaa lisää, rakennettiin tori- ja asemaparkki ja Joensuun kauppahalli. Nurmeksessa valmistuivat Break Sokos Hotel Bomban uudet perhehuoneet, Lieksassa liikuntahalli ja täksi juhannukseksi avautuu Kolin kylä -hotelli. Vuonna 2024 Bomballe Pielisen rantaan on lisäksi valmistumassa uusi maisemahuoneilla varustettu hotellisiipi, kokoustilat ja kaksi ravintolaa.

Bomban kylpylän täyssaneeraus ja hotellin laajennus poikivat liiketoimintaa myös muille alueen yrittäjille. Ylä-Karjalan kävijämäärä moninkertaistui.

– Paikalliset kertoivat ennen koronaa, että koskaan ei ole ovipumppu laulanut yhtä iloisesti, Kivelä sanoo.

Kylpylä on tärkeä lisäpalvelu, jos matkailijoiden viipymisaikaa kohteessa halutaan pidentää, ja varsinkin luontomatkailun lisänä se toimii mainiosti.

– Haluamme käyttää voittomme maakunnan sisällä ja sen hyväksi. Vaikka sitä ei erikseen säännöissä kielletä, emme silti halua lähteä kilpailemaan muualle. Olemme vahvasti turpeeseen sidottuja ja toimimme alueella, jossa omistajamme ovat. Kun investoimme tänne, pilkomme urakat sopivan kokoisiksi paloiksi, jotta voimme käyttää paikallisia urakoitsijoita. Jos tarjoaisimme kokonaisurakointia, kilpailuun voisivat osallistua vain isot valtakunnalliset toimijat. Kun käytämme paikallisia urakoitsijoita, rahat jäävät maakuntaan ja lisäävät sen elinvoimaa.

PKO ei halua puristaa urakoitsijoiltaan halvinta mahdollista hintaa, vaan Kivelä katsoo asiaa pitkäjänteisemmin:

– Meillä ei ole tarjota kaikkein leveintä leipää, mutta jos jälki on hyvää, on töitä luvassa pitkäksi aikaa monissa kohteissa.

Vuosien 2008–09 taantumassa rakentaminen oli hiljenemässä koko maassa. PKO:n työlistalla oli tuolloin Sokos-Vaakuna-korttelin laajennus.

– Osa hallituksen jäsenistä oli vetämässä jarrua ja sopeuttamassa toimintaa nopeasti, mutta sain läpi ajatuksen, että kiihdytetään suunnitelmaa eikä vauhditeta taantumaa yhtään enempää. Rakensimme noina vuosina 8000 kerrosneliömetriä, ja saimme urakat tehtyä 20 prosenttia suunniteltua edullisemmin. Kun kauppa alkoi taas käydä, olimme valmiina. Se on mielestäni hyvä esimerkki siitä, mihin vahva kassa ja taloudellinen riippumattomuus antavat mahdollisuuksia.

Investoinnit eivät ole loppumassa. PKO:lla on Joensuussa tontti ja rakennusoikeutta 15-kerroksiselle Kimmelin laajennukselle, kylpylälle ja kolmelle pienkerrostalolle aivan kaupungin keskustassa. Ne eivät Kivelän mukaan ole kuitenkaan ajankohtaisia hankkeita vaan aihioita tuleviin tarpeisiin.

– Sulatellaan näitä meneillään olevia hankkeita ensin. Tällä hetkellä Joensuun majoituskapasiteetti on terveellä pohjalla kysyntään nähden. Muutamina huippuviikonloppuina, kuten ampumahiihdon maailmancupin osakilpailun tai Ilosaarirockin aikaan, hotellit ovat täynnä, mutta keskimäärin jäädään vuositasolla alle 65 prosentin käyttöasteen.

Julkisen sektorin tontilla

PKO:lla on Pohjois-Karjalassa niin vahva asema, että se on ottanut hoitaakseen hankkeita, jotka muualla olisivat menneet julkisen sektorin piikkiin.

Joensuun maanalainen toriparkki on yksi näistä: torin lähettyvillä liikerakentaminen edellyttää tiettyä määrää velvoitepysäköintipaikkoja, ja niitä voidaan osoittaa muillekin kuin PKO:lle. Toki sillä on torin laidalla kiinteistömassaa itselläkin, mutta toriparkista tehtiin samalla vaivalla omaa tarvetta suurempi.

Yksi PKO:n osa-alueista on kiinteistökehitys. Osuuskauppa hankkii ja kehittää jatkuvasti potentiaalisia tontteja ja kiinteistöjä, vaikka se ei välttämättä niitä itse käyttäisikään. Tontteja ja kiinteistöjä voidaan vaihtaa tai myydä tarpeen mukaan. Alueellisen yrityksen potentiaalisesta liikepaikkavarannosta on syytä pitää huolta.

– Kauppahallissa rakennamme itse asiassa liikepaikkoja kilpailijoillemme. Ajatuksena on, että haluamme tehdä torin seudusta ympärivuotisesti sellaisen kaupunkilaisten ja matkailijoiden olohuoneen ja vilkkaan kauppapaikan, jollainen se on kesäisin parhaimmillaan ollut.

Kivelä kehuu Pohjois-Karjalan vahvaa yhteisöllisyyttä. Seudulla on totuttu tekemään asioita yhdessä, ja kynnys siihen on matala.

– Hyvä esimerkki on Joensuun Kataja. Kun Kataja Basketille tarvittiin uusi euroliigan kriteerit täyttävä koripalloareena, yritykset, kaupunki ja alueen oppilaitokset löivät hynttyyt yhteen, ja uusi halli saatiin käyttöön viime vuonna. Kun ollaan kaukana kaikesta, on yhdessä tekeminen ainoa keino saada asioita eteenpäin.

PKO:n painoarvo on seudulla niin vahva, että se tuntuu toisinaan passivoivan pienempiä yrittäjiä.

– Helposti toivotaan, että osuuskauppa voisi hoitaa, kun jotakin pitäisi käynnistää. Tällä seudulta tulee Suomen kovimpia kauppiaita, mutta muuten yritteliäisyys voisi olla innokkaampaakin.

Esimerkiksi Kolin kehittäminen oli pitkään pysähdyksissä, mutta nyt eräs toinenkin toimija on havainnut poten­tiaalin ja suunnittelee sinne hotellia. Mökkiyrittäjiä on useampiakin, mutta hotellitoiminta on ollut osuuskaupan varassa.

– Matkailun kehittäminen ei voi olla yksissä käsissä, vaan hankkeessa pitää olla mukana sekä yrittäjiä että julkinen sektori. Keskinäisestä kateudesta pitää päästä eroon, jotta voidaan yhdessä ajaa asioita. Jokaisen kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja parantaa nimenomaan omaa toimintaansa. Esimerkiksi ravintolapuolella me keskitymme mid price -puoleen, ja sen ulkopuolella tilaa olisi varsinkin laadukkaammalle ravintolatuotteelle. Ravintolatoiminta ei ole voimalaji vaan taito- ja intohimolaji, ja tunnustamme suoraan, että me emme valkoliinaravintolabisneksessä yksityisille pärjää. Vahvasta taseesta on toki apua, jotta yritys kestää hetkellisiä vastoinkäymisiä, mutta emme mekään tappiollisia yksiköitä pitkään katsele, saati rahoita niitä makkarakaupan tuloilla.