Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro uskoo yleisön palaavan livemusiikin pariin
Festivaalikesä on käynnistynyt vilkkaana kahden koronavuoden jälkeen. Moni asia on tauon aikana muuttunut, mutta vanhat, asemansa vakiinnuttaneet festivaalit ovat vahvoilla uusiin kilpailijoihinsa verrattuna.
Mikkomatti Aro on toiminut Pori Jazzin taiteellisena johtajana jo kohta kymmenen vuotta. Hänen aikanaan festivaali on käynyt läpi joukon merkittäviä muutoksia, joista keskeisin lienee tapahtuman keskittäminen Kirjurinluotoon. Samalla Pori Jazzista on tullut entistä enemmän perinteisen festivaalin kaltainen, jossa on useita lavoja ja enemmän esiintyjiä saman päivän aikana. Vuonna 2018 ilmaistapahtumia tarjoava Jazzkatu siirrettiin Porin keskustasta Kirjurinluotoon.
Takavuosina lipunmyynti oli konserttikohtaista eikä monen päivän lippuja edes ollut markkinoinnissa vahvasti tarjolla.
– Olimme koronavuosina lomautettuna pariin eri otteeseen, mutta tekemistäkin keksittiin toiminnan yleisessä kehittämisessä, minkä lisäksi olimme viime vuonna aktiivisia: avasimme Kirjurinluodossa uuden Cafe Pori Jazzin ja järjestimme heinäkuussa Lokkilavalla kolmipäiväisen Pori Jazz soi taas -konserttitapahtuman, vaikka itse festivaali peruttiinkin, Aro sanoo.
Osa esiintyjistä on samoja kuin kesän 2020 ohjelmistossa olisi ollut, mutta toki päivityksiäkin on tehty. Muun muassa John Legend ja Yola oli kiinnitetty jo 2020. Muutamien artistien kanssa aikataulut eivät käyneet yksiin.
Pori Jazzin kävijöistä suurin osa tulee tiettyjen esiintyjien perässä, vaikka muilta festivaaleilta tulee joskus kommenttia, että Poriin nyt tulee väkeä esiintyjistä riippumatta.
– Korona-aikana ostetut liput olisi saanut palauttaa, mutta ilahduttavan suuri osa asiakkaista siirsi lippunsa seuraavaan vuoteen. Huvittavaa ajatella, että osa tämän kesän asiakkaista on voinut hankkia lippunsa jo joulukuussa 2019. Nyt toukokuun lopussa lipunmyyntimme on hyvässä vauhdissa ja käyrien yläpuolella, jos vertaillaan tilannetta kesäkuun vaihteeseen aiempina vuosina.
Festivaalialalla on ollut patoutunutta kysyntää, ja kesän vilkkaimpina viikonloppuina on jo ylitarjontaa.
– Esimerkiksi Pori Jazzin päätöspäivänä 16.7. Suomessa järjestetään kaikkiaan 35 samanaikaista rytmimusiikkitapahtumaa. Vaikea nähdä, kuinka kaikille riittäisi yleisöä. Osa saattaa tyytyä jopa tappiolliseen tekemiseen markkinaosuutta vallatakseen, mutta pitkän ajan suunnitelmaksi siitä ei ole.
Oma lukunsa on, että koronan takia moni tapahtuma-alan konkari vaihtoi kokonaan alaa. Vielä ei ole tiedossa, kuinka kaikki festivaalit kesästä suoriutuvat. Ylitarjonta on vaikuttanut myös tapahtumatekniikan hintoihin.
Osa suunnitelluista festivaaleista onkin jouduttu peruuttamaan huonosti sujuneen ennakkomyynnin takia. Uutisten mukaan yleisö panttaa osallistumistaan viime hetkeen osin koronakesien pettymysten vuoksi. Toinen syy voi olla säätila. Ennakkoon ostettuja lippuja ei saa palautettua, vaikka festivaaleilla myrskyäisi, mutta viime hetken lipunostaja voi päättää osallistumisestaan sääennusteen mukaan.
Riskinä on lippujen loppuunmyynti, mikä esimerkiksi Porissa tapahtui vuonna 2019 kahdessa kolmesta pääkonsertissa.
Valtaosa festivaaleista onkin lähtenyt houkuttelemaan ennakko-ostajia erilaisin early bird -tarjouksin, jolloin asiakas saa lippunsa huomattavasti edullisemmin kuin viime hetken ostaja.
Festivaalien kulut ovat kohonneet siinä missä kotitalouksienkin, mutta Pori Jazzia ja monia muita festivaaleja koskettaa, että liput on myyty kahden vuoden takaisin hinnoin.
– Lipunhintoja ei voi ylettömästi korottaa, sillä kotitaloudet joutuvat jo pohtimaan, mihin rahansa panevat. Tämän hetken yleisellä hintakehityksellä on nähtävässä riski siitä, että festivaaleilla ja muissa tapahtumissa käymisestä tulee luksusta. Meillekin kantautuu silloin tällöin valituksia liian kalliista lipuista, mutta todellisuudessa kaikki kulut ja myös esiintyjien palkkiot nousevat kovaa vauhtia.
Konserteista on tullut artisteille yhä tärkeämpi tulonlähde, kun levymyynti on pientä.
Yrityskaupan edelläkävijä
Pori Jazzissa yritysyhteistyö on aloitettu jo vuosikymmeniä sitten. Myöhemmin liki kaikki muutkin isot festivaalit ovat rakentaneet omia vip-pakettejaan. Tänä vuonna yhden päivän VIP-lippu maksaa 233 euroa, kun normaalilipun hinta on 85 euroa. Vip-lippuun kuuluu muun muassa katetussa teltassa
tarjoiltava päivällinen, omat baarit ja lounge-teltat sekä vesivessat.
Yritysten kannalta Porista on tullut entistä kiinnostavampi, kun MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreena-tapahtumaa on alettu järjestää siellä samaan aikaan. Yhteiskunnalliseksi festivaaliksi luonnehdittu tapahtuma kokoaa paikalle ison joukon politiikan, järjestöjen ja yritysten edustajia keskustelemaan sekä esiintymislavalla että vapaamuotoisesti.
Vip-lippujen kauppa on suurelta osin päivälippukauppaa, sillä hotellit ovat tuolloin täynnä. Monet yritykset kuljettavat vieraansa tilausajobusseilla päivän päätteeksi takaisin kotiin.
Kuva: Samuli Pentti
Kapasiteetti on iso ongelma
Porin majoituskapasiteetti ei riitä alkuunkaan Jazzien ajaksi, mutta koska ympärivuotista tarvetta ei ole, ei investointihalukkuuttakaan uusiin hotelleihin ole. Väliaikaisia majoituspaikkoja on luotu Porin keskustan oppilaitoksiin, ja myös lähikuntien majoitusmahdollisuudet ovat käytössä.
– Kun majoitusta ei lähellä ole tarjolla, on ainoa vaihtoehto usein kuskin arpominen ja ajaminen konsertin jälkeen kotiin tai jonkun kesämökille. Perinteinen leirintäalueyöpyminen ei välttämättä nykykuluttajaa houkuta, mutta etenkin maailmalla on kehitelty laadukkaampia vaihtoehtoja, kuten glampingin nimellä tunnettua luksustelttailua.
Aron mukaan varsin pienellä tiimillä rakennettavan festivaalin ei kannata sotkeentua majoitusbisnekseen, vaan se on syytä jättää kaupallisille toimijoille.
Lisävuoteita Poriin saadaan Visit Porin välittämästä yksityismajoituksesta, jota on harjoitettu yli 30 vuoden ajan. Siinä porilaiset vuokraavat keskustan liepeillä olevia asuntojaan ja huoneitaan festivaalivieraille.
– Järjestelmä oli olemassa kauan ennen kuin kukaan tiesi mitään Airbnb:stä. Yhä edelleen asuntoja tulee tarjolle, kun porilaiset lähtevät mökeilleen ja opiskelijat pois kaupungista. Toki festivaalin aikaiseen majoituspulaan toimii lääkkeenä se, että porilaiset majoittavat kesävieraineen tuttavia ja tuttavan tuttavia.
Yhdistyspohjalta vuodesta 1966
Pori Jazz on Euroopan vanhimpia jazzfestivaaleja ja on toiminut koko historiansa ajan yhdistyspohjalta. Sen tavoitteena on tukea jazzmusiikin harrastuksen edistämistä ja leviämistä. Voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys saa erilaisia tukia toimintaansa, mutta samalla sen talous joustaa huonosti. Julkinen tuki kuitenkin takaa, että Pori Jazzissa on edelleen paljon maksutonta ohjelmaa. Festivaalin tulos riippuu vahvasti säästä ja pääesiintyjävalintojen onnistumisesta. Huonoihin vuosiin olisi hyvä varautua etukäteen, mutta yhdistykselle se ei ole periaatteessa ja julkisten tukien näkökulmasta mahdollista.
Pori Jazz on myös iso rahoittaja paikalliselle yhdistyskentälle. Moni porilainen urheiluseura huomasi loven tuloissaan, kun festivaalia ei järjestetty ja niiltä jäivät talkoourakoiden tuomat tulot saamatta.Urheiluseuraväkeä on mukana muun muassa festivaalialueen rakentamisessa, siivouksessa ja muissa tukitoiminnoissa.
Kuva: Riikka Vahtera
Uutta yleisöä pitää kasvattaa
Pori Jazz ei ole enää pitkään aikaan ollut yksinomaan jazzfestivaali, vaan tarjolla on ollut laaja kirjo erilaista rytmimusiikkia. Jazzia esitetään kaikilla lavoilla, mutta Areenalla nähdään enemmän ison yleisön suosikkeja. Lokkilava on puolestaan omistettu pelkästään jazzille.
– Ajatuksena on altistaa ihmisiä jazzille, sillä kävijätilastojen mukaan ne, jotka käyvät Porissa kerran, tulevat usein uudestaan.
Pääkonserttipäivien ohjelmistoissa on tyylillistä yhtenäisyyttä, mutta mukana on aina jotakin yllättävää ja erilaista.
Korona muutti buukkaustapoja
Artistien sopimuksissa on force majoure -pykälä ollut iät ajat, mutta vasta koronapandemia pakotti testaamaan sen pitävyyttä. Aro sanoo, että uusissa sopimuksissa peruutusriskit otetaan entistä tarkemmin huomioon.
– Kieltämättä artistien kiertuekalentereita tulee seurattua, mutta paikkaajien löytäminen lyhyellä varoitusajalla on erittäin vaikeaa. Ketään ei voida buukata ehdollisesti ennakkoon, vaan neuvottelut alkavat vasta sitten kun tieto jonkun artistin peruuntumisesta tulee.
Aron mukaan artistien kiertuetoiminta on ammattimaistunut ja tehostunut, eikä kiertueilla ole juurikaan vapaapäiviä.
– Agentit suunnittelevat kiertueet tiiviiksi ja nopeiksi, ja mieluiten siten, että matkustamiseen ei mene liikaa aikaa. Suomen ja Porin suurin haaste onkin sijainti, mikä korostuu entisestään Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen, kun esimerkiksi Moskova tai Pietari eivät enää ole mahdollisia pysähdyspaikkoja Suomen-keikkojen rinnalla. Esimerkiksi vuoden 2019 pääesiintyjä Christina Aguillera jatkoi Porista Venäjälle.
Kuva : Tomi Vastamäki
Ravintolapalvelujen pitää toimia
Pori Jazz tunnettiin takavuosina piknik-festivaalina, jossa ihmiset nautiskelivat omia eväitään piknikhengessä. Alkoholilain uudistus vuonna 2014 lopetti omien juomien rahtaamisen alueelle. Pärinä oli mediassa kovaa, mutta loppujen lopuksi vastustus jäi lyhyeksi ja lippuja myytiin omien juomien kiellosta huolimatta samaan tapaan kuin ennenkin.
Pori Jazz pystyi vastaamaan kysyntään hankkimalla anniskeluluvat riittävän laajalle alueelle. Juomat hinnoiteltiin kohtuullisesti, eivätkä jonot muodostuneet liian pitkiksi.
– Moniko haluaisi enää raahata pullokassia festivaaleille? Nyt juomat saa eteensä kylminä ja vaikka ruokaa saa tuoda alueelle edelleen, on moni siirtynyt kevyempiin kantamuksiin, koska alueen ruokatarjontakin on kehittynyt ja monipuolistunut. Toki edelleenkin joukossa on niitä, jotka panostavat piknik-eväisiin.
Ravintolapalvelut kilpailutetaan säännöllisesti, mutta Aro tähdentää, ettei festivaalin tarkoituksena ole kilpailuttaminen itsessään, vaan toimivien palveluiden takaaminen.
– Pyrimme pitkäjänteisyyteen, sillä jos on löytynyt ravintoloitsija, joka saa homman toimimaan, on turha vaihtaa pelkästä vaihtamisen ilosta. Nyt yleiseksi uhaksi on tietysti tullut pula ravintolahenkilökunnasta. Onneksi monille on muodostunut vahva side jazzeja kohtaan ja tänne halutaan tulla töihin.
Kuva: Petri Anttila
Pori Jazz
Jazziin keskittyvä musiikkifestivaali
Tapahtumapaikka Porin Kirjurinluoto
Taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro
Ympärivuotisia työntekijöitä 5,5 (yksi osa-aikainen).
Järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1966, lukuunottamatta vuosia 2020 ja 2021
Yhdeksänpäiväinen tapahtuma, tänä vuonna 8.–16.7.
Pääkonsertit torstaina 14.7., perjantaina 15.7. ja lauantaina 16.7.
Pääesiintyjät tänä vuonna: John Legend, Lewis Capaldi, Simply Red
Kokonaiskäyntimäärä (2019) 349 518
Myytyjä lippuja (2019) 67 518
Organisaatio
Pori Jazz 66 ry:n ympärille 1990-luvun alussa muodostettu kolmijakoinen kokonaisuus (yhdistys, yritys, säätiö) esiintyy yleensä yhteisen Pori Jazz -termin alla.
Pori Jazz 66 ry vastaa festivaalin tuottamisesta oheistoimintoineen. Festivaalin lisäksi yhdistys järjestää jazzkonsertteja ja muita jazzaiheisia tilaisuuksia, koulutuksia ja luentoja.
Pori Jazz Oy:n päätoimiala on vuosittaisen festivaalin tukeminen ja oheistuotekauppa.
Jazzin tukisäätiö Porista r.s.:n tarkoituksena on tukea pyrkimyksiä jazzmusiikin harrastuksen edistämiseksi ja levittämiseksi Suomessa ja erityisesti Pori Jazz -festivaalin tukeminen ja kehittäminen.
Ravintoloitsijoista hotelliyrittäjiksi
29.11.2024
Lue lisää
Himoksella uskotaan perheeseen
16.10.2024
Lue lisää
Baarien ystävä on monessa mukana
05.09.2024
Lue lisää
Luonto on luksusta
04.06.2024