RUKA PEAK ON OLLUT AINA kuusamolaisen hiihtokeskuksen erikoistuja. Alppityylinen rakennus sijaitsee omassa rauhassaan tunturin laella Juhannuskallion luonnonsuojelualueen kupeessa ja tarjoaa siten ainoana hiihtokeskuksen hotellina ja ravintolana näkymät pitkälle maisemaan.

Muusta Rukan tarjonnasta poikkeavalla konseptillaan Peak on herättänyt rinnekansassa yhtä paljon kiinnostusta kuin kummastusta koko olemassaolonsa ajan. Rohkeasti erilaiset ratkaisut juontavat juurensa osittain siitä, että Peakin perustaneilla Kuusiniemillä oli aiempaa kokemusta matkailualalta vain asiakkaina.

– Matkailimme aikoinaan paljon Alpeilla ja majoituimme paikalliseen tyyliin perheiden pitämissä kodikkaissa pensionaateissa. Heidän hommansa näytti sen verran mukavalta, että leikittelimme ajatuksella, josko tekisimme itse jotain samanlaista, Ruka Peak Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja senior partnerin rooliin siirtynyt Hannu Kuusiniemi kertoo.

– Päätimme vaimoni kanssa, että tämä on se kerran elämässä -tilaisuutemme. Parin viikon kuluttua olin jo luonnostellut paperille bed & breakfast -tyyppisen hotellin piirrokset, Hannu Kuusiniemi muistelee.
 

MITÄÄN VAATIMATONTA MAJATALOA Ruka Peakista ei tullut. Tontille rakennettiin korkeatasoinen kahdeksan huoneen hotelli, johon tehtiin myös neuvottelutiloja, viinikellari, ravintola ja saunamaailma. Marita Kuusiniemen materiaali- ja sisustusvalinnat olivat kuin statement paikan laadukkuudesta.

Hannu Kuusiniemi oli nähnyt Suomen kokouspaikkoja monipuolisesti kiertäessään maata luottamustehtävissä ja pohtinut, mitä missäkin oli hyvää ja mikä ei. Siltä pohjalta syntyi liikeidea pienestä chalet-tyyppisestä paikasta, jonka koko kapasiteetti myytäisiin yhdelle ryhmälle kerrallaan business and pleasure -matkailukäyttöön. Muina aikoina talo toimisi Keski-Euroopasta opitulla mallilla laadukkaana ja yksilöllisenä b&b-kohteena. 

Tutut matkailuyrittäjät pitivät Kuusiniemien suunnitelmaa pähkähulluna, koska hotelli ei ollut tarpeeksi suuri eikä kausiajatuskaan kuulemma oikein toiminut. Kuusiniemet kuitenkin laskivat, että jos laatu, hinta ja asiakas kohtaavat, toiminta olisi kannattavaa.

– Ajattelimme, että kun kerran emme tästä alasta mitään ymmärrä, voimme tehdä ihan mitä haluamme. Mutta olihan tämä hyppy tuntemattomaan, ja kaikenlaisia haasteita on matkan varrella ollut. On edelleen, Hannu Kuusiniemi sanoo.

PARI ENSIMMÄISTÄ TOIMINTAVUOTTA sujuivat suunnitellusti. Sen innoittamana Peakin valikoimaa laajennettiin elämyspalveluilla ja majoituskapasiteettia naapuritontille rakennetulla Little Peak -luksushuvilalla. Lisäksi yritys alkoi välittää alueelta muita huviloita – tai majoja, joiksi Hannu Kuusiniemi niitä kutsuu.

Hyvä startti kuitenkin suli, kun Yhdysvalloista vuonna 2008 alkanut talouskriisi levisi myös Pohjolaan. Yritykset aloittivat säästökuurin ja asettivat muun muassa henkilökunnan matkustuskieltoon. Yritysmatkailu hiipui.

– Se toi kriisin meillekin, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Rukan yritykset kärsivät pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle venyneestä taantumasta monen muuttujan summana. Ve-näläiset asiakkaat, jotka olivat muodostaneet valtaosan Rukan kansainvälisestä kysynnästä, vähenivät dramaattisesti ruplan kurssin romahdettua. Lisäksi Kuusamon lentoyhteydet olivat heikommat kuin monissa muissa Lapin matkailukeskuksissa. Myös kaivosuhka voimistui, mikä loi paikallisen matkailualan tulevaisuuteen epävarmuutta. Tämä kaikki heijastui negatiivisesti paikallisten yrittäjien kaupankäyntiin.

– Meidän lisäksemme aika moni muukin yritys joutui kamppailemaan niiden vuosien aikana, Sanna Kuusiniemi toteaa.

– Menetimme paljon kauppaa varsinkin huonojen lentoyhteyksien ja korkeiden hintojen takia. Paikkasimme tilannetta järjestämällä kuljetuksia Oulusta ja Rovaniemeltä, mutta eihän se ideaali ratkaisu ollut, Hannu Kuusiniemi lisää.

Viimeisen silauksen yritysmatkailun nujertamiseksi antoi maan hallitus poistamalla yrityksiltä edustuskulujen verovähennysoikeudet vuoden 2014 alusta. Päätös tuotti valtiolle tappiota, mutta vaikka veroetu palautettiin seuraavana vuonna, Kuusiniemien mukaan maailma oli jo ehtinyt muuttua.

– Yritykset olivat siirtäneet neuvottelunsa digitaalisiin alustoihin.

RUKA PEAKIN SIIVITTI TAANTUMAN YLI Bentley-automerkin kanssa solmittu sopimus, johon yritys pääsi kiinni lähiseudulla toimivan Juha Kankkunen Driving Academyn kautta. Yhteistyö kansainvälisen luksusautomerkin kanssa jatkui yhdeksän kauden ajan vuoteen 2017 asti.

– Meistä tuli tavallaan Bentley Winter Home, sillä he varasivat koko kapasiteettimme joka talvi 4–6 viikoksi, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Bentley-diili toi taloudellista selkärankaa, mutta sen ulkopuolella Peak joutui muuttamaan konseptiaan paremmin indismatkailuun sopivaksi. Ongelmana oli, että Peakista oli ehtinyt syntyä mielikuva yrityskohteena. Yksityiselle kuluttajalle Peak oli hankalasti lähestyttävä paikka, mikä johtui tosin myös siitä, että Peak oli tarjonnallaan monella tapaa edellä aikaansa.

– Rinnekansa piti meitä liian fiininä ja kalliina. Olemme taistelleet sitä mielikuvaa vastaan ja kokeilleet vuosien varrella kaikenlaista, josta osa on toiminut ja osa ei, Sanna Kuusiniemi sanoo.

Kuusiniemet kokeilivat muun muassa omaa viinibaaria Rukan keskustaan, mutta kysyntä ei vielä tuolloin ollut riittävää.

– Jonkun pitää olla tienraivaaja, ja miinakentällä voivat varpaat mennä. Ylhäällä hotellissakin meillä oli alusta asti 150 pullon viinivalikoima, parhaita Baroloita joukossa, kun muissa ravintoloissa oli tyypillisesti tarjolla muutama pullo punaista ja valkoista, Hannu Kuusiniemi kuvailee yhtä Peakin spesialiteettia, laajaa paneutumista viineihin.

Sinnikkäiden, monipuolisten toimenpiteiden ansiosta Peakin profiili muuttui helpommin lähestyttäväksi. Ravintolatoiminnan kautta Peakista tuli monille laskettelijoille kiinteä osa rinnepäivää lounas- ja seurustelupaikkana.
 

BENTLEY-YHTEISTYÖN MYÖTÄ Kuusiniemet tottuivat ympäri maailmaa saapuvien vieraiden kanssa toimimiseen. Kun yhteistyö automerkin kanssa päättyi, Peak suuntasi markkinointiaan entistä vahvemmin ulkomaisille osana Kuusamon matkailun uutta kansainvälistä kasvua.

– Olemme olleet mukana ulkomaille suunnatuissa markkinointihankkeissa alueen muiden pienten yritysten kanssa. Olemme kiertäneet maailmalla workshopeissa oppimassa muilta ja maailmalta on tehty vierailuja meille, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Erityisen tyytyväisiä Peakissa ollaan pari vuotta sitten tehtyyn päätökseen osallistua Marokon Marrakechissa järjestettäville Pure-messuille, jotka on suunnattu luksustason pienille palveluntarjoajille.

– Se on ollut äärettömän kallis investointi, ja aluksi Marokkoon lähteminen tuntui absurdilta ajatukselta. Oikeat kontaktit näyttävät kuitenkin löytyneen. Meillä on nyt hyviä matkanjärjestäjiä Keski-Euroopassa, joiden kautta meille saapuu pääasiassa pariskuntia, Hannu Kuusiniemi kertoo.

Kansainvälisessä kasvussa on auttanut myös Kuusamon lentoyhteyksien parantuminen. Varsinkin suora reitti Frankfurtista Kuusamoon on ollut Peakin asiakashankinnalle tärkeä. Yrittäjät näkevät lentoliikenteessä edelleen myös parannettavaa.

– Yhteyksien määrä on kasvanut, mutta Finnairin lentoajat ovat osin huonot, esimerkiksi iltalennolla saapuvat asiakkaat ovat perillä vasta puoliltaöin. Mieleeni on jäänyt myös erään asiakkaan toteamus, että Helsingistä Kuusamoon tuntuu lentävän kaikista vanhimmat potkurikoneet, Sanna Kuusiniemi toteaa.

Parantuneen saavutettavuuden lisäksi Rukan alueen vetovoimaa lisää vastuullisuus. Rukan hiihtokeskus ja Kuusamon lentoasema ovat hiilineutraaleja, ja suuri osa alueen yrityksistä panostaa kestävyystyöhönsä.

Peakissa nähdään vastuullisuuden liittyvän myös paikallisten arvojen ja tapojen mukaiseen kasvuun.

– Emme itse tavoittele asiakkaita täysin erilaisista kulttuureista, koska emme silloin pystyisi toteuttamaan konseptiamme kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla, Sanna Kuusiniemi perustelee.

JUURI ENSILUOKKAISEN ASIAKASKOKEMUKSEN varmistaminen majoittuville vieraille oli asia, johon Sanna Kuusiniemi vetovastuuseen siirryttyään tarttui. Hän oli huomannut, että ravintolan suuri suosio päiväaikaan kuormitti henkilökuntaa eikä tilanne ollut majoittuville asiakkaillekaan optimaalinen. Ei oltu enää varmoja, ohjasiko Peak ravintolan asiakasvirtaa vai asiakasvirta Peakia.

– Tuntui, että konseptimme oli epäselvä asiakkaille.  Tiloissamme oli päivisin turhan kova härdelli käynnissä, kun paikka oli täynnä rinnekansaa ja rokki tai reggae soi kaiuttimista. Henkilökunnalle ei jäänyt myöskään aikaa tehdä henkistä siirtymää kohti tunnelmaltaan täysin toisentyyppistä usean ruokalajin illallista. Olen todella ylpeä henkilökunnastamme, että he pystyivät siihen, mutta se oli henkisesti raskasta toistaa päivittäin, Sanna Kuusiniemi sanoo.

Hotellitilojen rauhallisuuteen panostamalla Peak tekee myös sijainnistaan entistä voimallisemmin vahvuuden tarjoamalla sitä, mitä matkailija heiltä hakee. Paikkaa poissa hälinästä.

– Tänä päivänä luksus tarkoittaa enemmän aineettomia asioita kuin kultakelloja. Oma aika, rauha, hiljaisuus ja lumi ovat ylellisyyttä sekä ulkomailta että Ruuhka-Suomesta saapuville vieraillemme, Sanna Kuusiniemi kiteyttää.

Konseptinmuutoksessa Peakin chalet-termi vaihtui boutique-hotelliksi. Se kuvaa parhaiten uuden vetäjän visiota siitä, mihin asioihin Peak keskittyy.

– Itsestäni tuntuu, että nyt, 15 vuoden jälkeen, Ruka Peak on vihdoin löytämässä paikkansa, ja pitkä kehitystyömme alkaa kantaa hedelmää, Sanna Kuusiniemi huokaisee.

Myös isä-Hannu vaikuttaa tyytyväiseltä. Vanhemmat toimivat nyt taustajoukkona ja työvoimareservinä.

– Minulla on hyvä fiilis Peakin tulevaisuuden suhteen. Linjanmuutos on selkeästi tehty ja vaikuttaa hyvältä. Nuoremmat tekijät selvästi osaavat hommansa, Hannu Kuusiniemi iloitsee.

KEHITTÄMISTÄ RIITTÄÄ TOKI EDELLEEN. Sanna Kuusiniemen tavoitteena on varsinkin kotimaisen yritysmyynnin kasvattaminen. Kansainvälisiä yritysryhmiäkin houkutellaan. Pientä virettä on kuulemma havaittavissa, että yritykset ovat palaamassa hoitamaan suhdetoimintaansa kasvotusten asiakkaiden kanssa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on myös Peakin toiminnan ympärivuotisuuden kehittäminen Rukan kesäkauden kansainväli-sen kasvun myötä. Ympärivuotinen toiminta auttaisi varsinkin henkilökunnan sitouttamisessa pidempien työsopimusten myötä. Toistaiseksi sitouttamista on hoidettu panostamalla monipuolisesti henkilökunnan hyvinvointiin.

– Ammattitaitoisen työvoiman rekrytoiminen on vaikeaa, emmekä me tee siinä asiassa poikkeusta. Meillä on ollut onni, että monet ydintyöntekijöistämme ovat olleet sitoutuneita ja palanneet seuraaville talvikausille. Mutta haluaisin löytää tähän kulmakiviksi sellaiset henkilöt, joille on mahdollista toteuttaa kanssani kehitysajatuksia pitkäjänteisesti, Sanna Kuusiniemi toteaa.