Koronakriisi

”Pandemia romahdutti alan yritysten ohella meidän liiketoimintamme, sillä lomautukset ja irtisanomiset koskivat myös Baronan kautta työllistyneitä. Liikevaihdostamme katosi nopeasti 80 prosenttia.

Silloin aloimme pohtia, mistä työssämme Baronalla on kyse, sillä emme koe työskentelevämme niinkään yksittäisen yrityksen vaan syvemmin koko toimialan hyväksi. Uudistimme organisaatiomallimme paremmin kriisitilanteeseen sopivaksi ja perustimme uusia palveluita kahdesta näkökulmasta.

Ensimmäiseksi kehitimme palveluita, joilla voisimme nopeasti auttaa toimialaa siitä riippumatta, saisimmeko voittoa itsellemme. Teimme erilaisia kokeiluja, joista moni ei onnistunut, mutta opimme niistä silti paljon.

Toinen auttamistapa oli työllistää ilman töitä jääneitä alan ihmisiä. Tässä asiassa onnistuimme paremmin, sillä saimme siirrettyä ihmisiä muille aloille. Kehitimme myös uusia tehtäviä, kuten desinfiointia sote-alalle. Volyymit olivat hyvin pienet verrattuna aiempiin työllistämislukuihimme, mutta pääasia oli, että mahdollisimman monelle löytyi jokin korvaava työ.

Olen ollut todella tyrmistynyt hallituksen toimialaamme kohdistamista korona­rajoituksista ja viestinnästä. Toimiala on leimattu ”pahaksi”, ja viestintä on kielinyt arvostuksen puutteesta. Mitään kunnollista dataa rajoitusten perustelemiseksi ei ole tuotu julkisuuteen koko epidemian aikana.

Olen ollut hämmästynyt myös siitä, kuinka vähin äänin rajoitukset poistettiin. Hallitukselta ei ole kuulunut minkäänlaista rohkaisevaa viestiä siitä, että olemme koronan suhteen palanneet normaaliin elämään.”

MaRan jäsenyys

”Barona HoReCa on nykyisin ennen kaikkea palveluyhtiö. Emme keskity pelkkään henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin. Teemme myös henkilöstön ulkoistuksia ja materiaalivirtojen hallintaan liittyviä palveluja. Toimintamme sisältää myös monipuolisesti osaamisen kehittämisen palveluja toimialan yrityksille ja työntekijöille. Suuri osa toiminnastamme onkin nykyisin konsultointia asiakkaillemme.

Strategiaamme on kirjattu, että yhdessä olemme horeca-alan kasvun tekijöitä. Haluamme puhua työvoimapulan ratkaisemisesta sekä muista tekijöistä, joilla voidaan edistää alan kehitystä.

Koska toimintamme keskittyy yhä voimakkaammin toimialan kehittämiseen, päätimme siirtyä Henkilöstöpalveluyritysten liitosta MaRan jäseneksi. Kuulumme nyt liittoon, jonka edustamaan alaan oma toimintamme suoraan kohdistuu.

Olemme avaamassa myös oman konsepti- ja valmennusravintola Bastron Espoon Nihtisiltaan taloon, jossa toimii myös Forenomin hostelli. Opetusravintolamme tulee palvelemaan niin majoittuvia kuin muitakin asiakkaita.

Ravintolatoiminnassamme on pohjimmiltaan kyse alalle ensimmäistä kertaa tulevien ihmisten perehdyttämisestä, jotta heillä olisi paremmat valmiudet siirtyä asiakasyrityksiimme. Lisäksi ravintolassa testataan uusia palvelukonsepteja, joihin liittyy myös erilaisia digitaalisia ratkaisuja.”

Työvoimapula

”Matkailu- ja ravintola-alan elpyminen näytti käynnistyvän jo viime vuoden lopulla ennen koronan omikronmuunnoksen leviämistä. Nyt näyttää vihdoin siltä, että yritykset pääsevät palaamaan normaaliin liiketoimintaansa.

Työvoimapula hankaloittaa elpymistä, sillä ongelma on pahempi kuin koskaan aiemmin ja tulee vielä pahenemaan. Alan heikosta vetovoimasta kertoo muun muassa tekemämme työelämätutkimus. Sen mukaan lähes puolet eri aloilla työskentelevistä alle 40-vuotiaista vastaajista on suunnitellut vakavasti alanvaihtoa, mutta kaikista vähiten työssäkäyvät ovat kiinnostuneita siirtymään matkailu- ja ravintola-alalle.

Moni työnantaja pyrkii nyt rekrytoimaan kaikki mahdolliset saatavilla olevat työntekijät. Toivon, että myös työntekijöiden toiveita kuunnellaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla yritysten tulisi huolehtia siitä, että heille suoraan palkatun henkilökunnan työtunnit riittävät toimeentuloon. Yritysten on tärkeää jatkaa fiksusti ja vastuullisesti toimimista sekä uskoa parempaan tulevaisuuteen. Kaltaisemme henkilöstöpalvelu pystyy auttamaan täysien tuntien järjestämisessä.

Työvoimapulaan on olemassa ratkaisuja, joista pitkävaikutteisin on alan maineen parantaminen. En tarkoita päälle liimattuja markkinointikampanjoita vaan niiden asioiden tunnistamista, jotka alalla ovat hyvin tai huonosti. On kuunneltava, mitä alasta puhutaan ja pystyttävä muuttamaan maineelle vahingollisia toimintatapoja.

Toinen ratkaisu olisi pikavalmennusten voimakkaampi hyödyntäminen. Niitä tarvitaan, jotta alalle saadaan uusia kokeilijoita. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten heidät otetaan työpaikoilla vastaan. Toivotetaanko heidät tervetulleiksi ja autetaan innostumaan vai katsotaanko heitä alaspäin ja jätetään oman onnensa nojaan selviytymään?

Kolmas ratkaisu on kansainvälisen työvoiman rekrytoinnin helpottaminen. Suomen väestöpohja ei tule riittämään kaikkien alojen tarpeisiin. Ulkomailta rekrytoiminen ei ole kuitenkaan helppoa. Me kilpailemme filippiiniläisestä työntekijästä muun muassa Karibian risteilyalusten kanssa. Ne houkuttelevat häntä lupailemalla monenlaisia asioita, mutta Suomessa hänelle voidaan luvata päätyminen saatavuusharkintaan. Työllistymisprosessi pitää saada helpommaksi ja Suomen imago houkuttelevammaksi.

Neljäs keino on yrittäjien auttaminen onnistumaan. Varsinkin pienet startupit innovoivat uutta. Suurten yritysten olisi hyvä käyttää pienten yritysten palveluita, jotta alalle saadaan tuoretta ajattelua.”