Museoravintola

Sari: ”Toimimme metsämuseon yhteydessä ja teemme sen kanssa yhteistyötä. Ravintolamme on tuonut museolle uutta asiakasvirtaa. Pyrimme osaltamme muuttamaan suomalaisten piintynyttä ajatusta museoravintolasta. Positiivisen viestin vieminen vaatii hyviä asiakaskokemuksia ja -arvioita sovelluksissa, joita ihmiset käyttävät ravintoloita etsiessään. Joskin on todettava, että ihmiset eivät ole olleet meitä kohtaan kuitenkaan erityisen ennakkoluuloisia.”

Ilkka: ”Suurin ponnistelu liittyy nyt viestimiseen, että olemme itsenäinen laaturavintola, joka on avoinna, vaikka museo ei olisikaan. Ja että museoravintola voi olla paljon enemmän kuin kahvila tai ruokala. Ulkomailla on tyypillistä, että museoiden yhteydessä toimii erittäin laadukkaita ravintoloita. On hyvä, että myös Suomessa on sellaisia koko ajan enemmän.”

Ensimmäinen kesä

Ilkka: ”Olemme kesäkauden asiakasmääriin hyvinkin tyytyväisiä. Varsinkin heinä- ja elokuu olivat juuri sellaisia kuin olin ounastellutkin. Parhaimpina päivinä myimme yli 300 annosta, ja asiakkaamme tulivat pääasiassa noin 200 kilometrin säteeltä Punkaharjusta.”

Sari: ”Suurin osa asiakkaista oli kotimaanmatkailijoita ja mökkeilijöitä, mutta mukaan mahtui myös jonkin verran ulkomaisia vieraita muun muassa Japanista ja Pohjois-Amerikasta.”

Ilkka: ”Avasimme ravintolan kuukauden kuluttua sen hankkimisesta. Oli todella vaikeaa löytää työntekijöitä niin lyhyellä varoitusajalla, mutta saimme onneksi tänne niin paikallisia kuin helsinkiläisiäkin nuoria töihin. Lusto oli monelle ensimmäinen kunnon kesätyöpaikka. Nuorten kouluttaminen kaiken kiireen keskellä oli haastavaa, mutta he pärjäsivät hyvin. Lisäksi meillä oli paikallinen eläkeläinen muutaman kerran viikossa tekemässä aikaista keittiövuoroa.

Henkilökunta oli hyvin toisenlaista kuin Helsingin tähtipaikoissa, joten kesä oli hyvin opettavainen myös minulle. Olen työskennellyt aiemmin keittiöpainotteisesti, mutta Lustossa myös salipuoli oli otettava haltuun, jotta pystyin ohjeistamaan muita.”

Sari: ”Olen saanut huomata, mitä alan työvoimapula todellisuudessa tarkoittaa. Päädyin kesällä muun muassa houkuttelemaan ravintolan lähistöllä työskennelleitä ukrainalaisia meille töihin. Yksi tulikin, mutta ei jäänyt. Henkilökunnan saatavuuden kanssa on nyt tultu siihen pisteeseen, jossa emme enää pärjää ilman kansainvälistä työvoimaa.

Olen taustaltani toimittaja ja media-alan yrittäjä, mutta kesällä huomasin työskenteleväni ravintolassa emäntänä, tarjoilijana ja tiskarina parhaimmillaan 18 tuntia vuorokaudesta. Karjalaiset sukujuureni auttoivat selviytymään hommasta kohtuullisen hyvin.

Oli erittäin terveellistä kokea myös ravintolatyön raskaus. Työ on todella fyysistä, kiireistä ja kuumaa. Se tuli minulle aluksi niin suurena yllätyksenä, että luulin kuolevani, vaikka olen hyväkuntoinen ihminen. Tietokoneella työskentelevä ihminen ei voi tajuta tämän työn raskautta ennen kuin itse kokeilee.

Tarjoilijan työssä sain myös havaita, että vaikka asiakas on lomalla, hän saattaa silti saada mielipahaan liittyvän kohtauksen mitä kummallisimmista asioista. Päällimmäisenä mieleeni jäivät kuitenkin positiiviset asiat, kuten se, kuinka paljon ihmiset rakastivat Ilkan ruokaa.”

Kustannusten nousu

Sari: ”Sähkön hinta on todellinen ongelma niin meille kuin muillekin. Sähkölasku on jo tässä kohtaa vuotta yllättänyt meidät. Olemme tehneet sen mitä voimme, vaihtaneet vanhan valurautalieden induktioversioon ja ohjeistaneet henkilökuntaa säästämään energiaa. Kustannusten nousu vaatii ravintolalta melkoista tasapainottelua, sillä emme halua, että ihmiset lopettavat käymästä ravintolassamme. Myös kuluttajien talous on koetuksella.”

Ilkka: ”Tässä tilanteessa on jatkuvasti mietittävä, millä keinoilla toimintaa voi vielä tehostaa.”

Sari: ”Mitoitamme jo tällä hetkellä raaka-ainetilaukset siten, että meiltä ei synny hävikkiä. Valitettavasti sähkölaskuun sillä ei ole vaikutusta.”

Tulevaisuus

Sari: ”Lusto on suunniteltu monivuotiseksi projektiksi. Tällä hetkellä etsimme sopivia ravintolatiloja myös muista kaupungeista.

Ravintolamme on herättänyt ihastusta Japania ja Pohjois-Amerikkaa myöten. Meidät on kutsuttu avaamaan saman konseptin ravintola Washingtoniin, jossa olisi valmiina jo paikallinen partnerikin. Se ei ole kuitenkaan vielä tämän syksyn asia.

Uskon vahvasti, että kansainvälisten asiakkaidemme määrä kasvaa tulevaisuudessa, kunhan Suomeen suuntautuva matkailu normalisoituu. Kansainvälistymistä tukee Huonon Äidin kansainvälinen brändi Mom of Finland, jonka kautta tulemme nostamaan ravintolaamme ja Punkaharjun aluetta näkyvästi esille.

Lisäksi huolehdimme, että ravintolaliiketoiminnan kulmakivet ovat kunnossa. Hyvä ruoka on tärkein asia, hinta-laatusuhteen on oltava hyvä, palvelun iloista ja ravintolatilan sielua miellyttävä. Markkinoinnilla ei ole merkitystä, jos yksikin näistä kulmakivistä on pielessä.”