Alko jakaa punaviinit täyteläisyytensä mukaan neljään kategoriaan, joissa vähiten täyteläisiä ovat kevyet viinit. Täyteläisyys on moniulotteinen käsite, joka syntyy muun muassa uutoksen määrästä, alkoholipitoisuudesta, tammiaromeista, jäännössokerista ja viskositeetista. Kun Alko otti hyllynreunuskuvailunsa käyttöön, vaikutti viinille annettu täyteläisyysmäärittely suoraan sen menekkiin. Erittäin täyteläiset ja täyteläiset punaviinit kävivät paremmin kaupaksi kuin keskitäyteläiset tai kevyet. Viinin täyteläisyys saattoi muuttua vuosikerran vaihtuessa.  Sittemmin Alko on ruvennut luokittelemaan viinit makutyyppeihin, joissa täyteläisyys on vain yksi osatekijä. Viinit luokitellaan sokkona aistinvaraisesti, ja raadin enemmistön kanta ratkaisee, mihin makutyyppiin viini sijoitetaan. 

Lämpimässä ilmastossa kasvaneista rypäleistä tulee pääsääntöisesti täyteläisempää viiniä kuin viileässä kasvaneista. Kuuman ja lämpimän alueen viinit saavat enemmän auringonvaloa ja lämpöä, mikä kehittyy käymiskelpoisiksi sokereiksi rypäleissä. Mitä makeampi rypäle on, sitä alkoholipitoisemmaksi siitä puristettu mehu voi käydä.

Rypälelajikkeilla on toki eroa täyteläisyytensä suhteen. Esimerkiksi Espanjassa nimellä Garnacha ja Ranskassa Grenachena tunnettu lajike sietää hyvin kuumuutta ja voi sopivissa olosuhteissa käydä yli 16-prosenttiseksi. Väriltään se jää helposti hentoiseksi, ja siksi sitä onkin usein täydennetty muilla lajikkeilla, kuten Etelä-Rhônessa Mourvedrella ja Syrah’lla.

Kevyitä rypälelajikkeita ovat esimerkiksi Gamay ja Lambruscot, mutta samaan joukkoon kuuluvat myös Pinot Noir ja Nebbiolo. Myös sekoiteviinit voivat olla kevyitä, esimerkkeinä vaikkapa Italian Venetossa tehtävät Bardolino sekä Valpolicella.

Keveys ei kuitenkaan tarkoita välttämättä vähätanniinisuutta. Nebbiolosta valmistetut barolot ja barbarescot ovat etenkin nuorina hyvinkin tanniinisia.

Tarjolle kevyesti viilennettynä

Mitä kevyempi viini on, sitä paremmin se toimii viilennettynä. Huoneenlämpöisenä se saattaa näyttäytyä mehumaisena, mutta viileänä se tuntuu raikkaalta. Kevyet viinit sopivat esimerkiksi pastojen tai pizzan seuraan, salaateille ja kasvisruoille sekä vaalealle lihalle. Usein ne ovat myös hapokkaampia kuin täyteläisemmät verrokkinsa, minkä vuoksi ne saattavat sellaisenaan nautittuina tuntua joskus happamilta, mutta sopivan ruokaparin kanssa ne puhkeavat loistoon.

Ravintolakäytössä kevyemmät viinit ovat mainioita, sillä niitä halutaan juoda lisää siinä missä raskaampia, erittäin täyteläisiä viinejä riittää lasillinen.