Rioja on Ebro-joen molemmille puolille sijoittuva viinialue Pohjois-Espanjassa, ja se ulottuu La Riojan, Baskimaan ja Navarran maakuntiin. Yksi tila löytyy lisäksi Castilla y Leonin puolelta.

Rioja jakautuu kolmeen ala-alueeseen, jotka eroavat toisistaan sekä maaperänsä että korkeutensa suhteen. Parhaana pidetään Rioja Altaa, joka sijaitsee Ebron yläjuoksulla pääosin sen eteläpuolella.

Pohjoisrannalla on puolestaan Rioja Alavesa, jonka pienet palstat on rakennettu penkereille. Suurin alueista on alempana Ebron varrella sijaitseva Rioja Baja, jossa tuotetaan viiniä varsinkin kotimaan markkinoille.

Riojan punaviinit tehdään pääasiassa Tempranillosta, mutta lisäksi käytetään Garnachaa, Gracianoa, Maturanaa ja Mazueloa, joka Ranskassa tunnetaan nimellä Carignan. Useimmiten Riojan viinit ovat sekoituksia, joissa eri lajikkeet tuovat kokonaisuuteen omia ominaisuuksiaan. Muutamat tuottajat ovat kokeilleet myös lajikeviinejä, mutta ne ovat vielä harvinaisuuksia. Eri alueilla painotetaan eri lajikkeita: Rioja Alavesassa suositaan kevyemmän tyylistä Tempranilloa, Rioja Altassa Tempranillo puolestaan tekee paksummat kuoret, minkä vuoksi viineissä on enemmän tanniineja, ja Rioja Bajassa kasvatetaan kuumemmassa ilmastossa menestyvää Garnachaa.

Riojassa viinit on luokiteltu aiemmin lähinnä niiden iän mukaan Crianzaksi, Reservaksi ja Gran Reservaksi. Crianzoja ikäännytetään vähintään kaksi vuotta, joista toinen 225-litran tynnyrissä. Reservoja vanhennetaan vähintään kolme vuotta, joista vuosi tynnyrissä ja kaksi pullossa, ja Gran Reservoja vähintään viisi vuotta. Tuottajat voivat toki kypsyttää viinejään paljon pidempään, ja esimerkiksi Alkossa nyt myynnissä olevista Gran Reservoista on valtaosa vuosikertoja 2015 ja -16. Lähinnä paikalliseen käyttöön tuotetaan myös ilman tammea valmistettavaa Jovenia, joka on tarkoitettu tuoreeltaan nautittavaksi.

Vanhan tyylin tuottajat ovat käyttäneet tynnyriensä materiaalina amerikkalaista tammea jopa niin runsaasti, että sen vaniljaisesta tuoksusta on tullut tärkeimpiä keinoja Riojan punaviinien sokkotunnistukseen. Perinteiset riojat ovat ostamisen jälkeen heti juotavissa. Modernimmat tuottajat ovat lyhentäneet tammikypsytysaikaa ja turvautuvat joko kokonaan ranskalaiseen tammeen tai ranskalaisen ja amerikkalaisen tammen yhdistelmään,  ja heidän viinejään saattaa joutua vielä kypsyttämään kellarissa.

Riojan viininviljelyn juuret tulevat Ranskasta, josta sikäläiset viljelijät saapuivat viinikirvan tuhottua tarhat. Viljelijöillä oli harvemmin tapana pullottaa viininsä itse, vaan rypäleet myytiin isommille toimijoille, jotka sekoittivat eri tarhoilta tulevista rypäleistä oman viininsä. Talot voivat edelleen hankkia rypäleitään eri puolilta Riojaa.

Vasta viime aikoina Riojassa on alettu korostaa viinien alkuperää, ja sinne on luotu oma luokittelunsa, joka nostaa parhaat kasvupaikat niille kuuluvaan arvoonsa. Saman tapaan kuin esimerkiksi Ranskassa, viinit voidaan luokitella alue-, kylä tai tarhaviiniksi. Elokuussa 2022 korkeimpaan laatuluokkaan kuuluvia Vino de Viñedo Singular -tarhoja oli hyväksytty 133.

Valkoviinit ovat olleet Riojassa vähemmän pinnalla, vaikka niitä on tehty liki yhtä kauan kuin punaviinejäkin. Viljelyalasta vain kymmenesosa on valkoisilla lajikkeilla, josta merkittävin on Viura eli Macabeo. Sen lisäksi käytetään Tempranillo Blancoa, Malvasiaa ja Garnacha Blancaa sekä Maturana Blancaa. Valkoviinejä tehdään sekä nuorena nautittaviksi että pitkään kypsytettäviksi. Tunnetuimpia esimerkkejä jälkimmäisestä on López de Heredían Viña Tondonia White Gran Reserva, josta on paraikaa myynnissä vuosikerta 1996. Parhaat Riojan valkoiset kestävät hyvin vertailun Burgundin valkoviineihin, mutta niiden hintakin alkaa olla samaa luokkaa. Suomessa Riojan valkoviinien myynti on kasvanut lähinnä kahden edullisen  ja puolimakean viinin ansiosta.